Kategoria: Portfolio

  • Hiilijalanjälki pähkinänkuoressa

    Hiilijalanjälki pähkinänkuoressa

    Kuinka yritys voi ymmärtää ilmastovaikutuksensa, tunnistaa suurimmat päästölähteensä ja tehdä päätöksiä, jotka kestävät tarkemman tarkastelun? Asiantuntijana on verkostokumppanimme Laura Björk, vanhempi yritysvastuuasiantuntija Taigawise Oy:stä.

    Laura työskentelee yritysten ympäristövastuun ja kestävyysraportoinnin parissa. Hän avaa hiilijalanjäljen merkityksen tavalla, joka tekee kokonaisuudesta helposti lähestyttävän: mistä päästöt syntyvät, mitä laskenta vaatii ja miten tuloksia voi hyödyntää yrityksen arjessa. Näitä kysymyksiä tarkastelemme 3.12.2025 webinaaritallenteella, joka on katsottavissa jäsenille avoimessa materiaalipankissa.

    Webinaaritallenteella käymme läpi hiilijalanjäljen keskeiset osa-alueet: mitä peruskäsitteet tarkoittavat, mihin laskenta perustuu ja millaista dataa tarvitaan luotettavan kokonaisuuden rakentamiseen. Tarkastelemme myös päästökertoimien valintaa, itse laskentaa ja sitä, miten tulokset raportoidaan niin, että ne tukevat yrityksen päätöksentekoa ja viestintää. Lopussa on osio yleisökysymyksille, jossa pureudumme käytännön haasteisiin ja ratkaisuihin.

    Osallistujien palautteesta välittyi, että kokonaisuus osuu tarpeeseen:

    ”Esittäjän vankka asiantuntijuus, mutta silti hyvin ymmärrettävässä muodossa saatu iso asia tunnin webinaariin kiteytettynä. Silti oli saatu myös hyviä esimerkkejä mahdutettua, eikä ollut yhtään kiireen tuntua. Kiitokset Laura Björkille ja tietysti järjestävälle taholle! :)”

    ”Todella hyvä tietopaketti, ja pidin Lauran asiantuntevasta ja selkeästä esityksestä, tämä kokonaisuus oli oikein hyödyllinen!”

    ”Erittäin selkeä esitys.”

    Kokonaisuus toimii hyvänä johdatuksena siihen, miksi hiilijalanjäljen laskenta on yrityksille hyödyllinen työkalu ja miten se tukee sekä taloudellisia että ympäristöön liittyviä valintoja. Jos haluat sukeltaa aiheeseen tarkemmin ja kuulla keskustelun asiantuntijan kanssa, lisäsin tekstin loppuun linkin Excellence Finlandin sivuille.


    Blogi on julkaistu ensimmäistä kertaa Excellence Finlandin sivustolla 8.12.2025, jossa työskentelen yhteisömanagerina ja tuottajana. Kuva otsikossa: Mikko Käkelä


  • ISO 9000 -sarjan uudistukset, mitä sinun kannattaa tietää jo nyt

    ISO 9000 -sarjan uudistukset, mitä sinun kannattaa tietää jo nyt

    Laadunhallinnan standardit uudistuvat, koska organisaatioiden toimintaympäristö elää nopeaa muutosta. Yrityksiä johdetaan tänä päivänä tilanteissa, joissa vaatimukset kasvavat, teknologia kehittyy ja arjen päätöksillä on entistä suurempi vaikutus siihen, miten asiakkaat, sidosryhmät ja henkilöstö kokevat organisaation luotettavuuden. Siksi ISO 9000 -sarjan päivitykset ovat nyt erityisen merkityksellisiä.

    Nykyinen versio ei enää täysin kuvaa sitä todellisuutta, jossa organisaatiot toimivat. Vastuullisuus, muutosten hallinta, prosessien kypsyys ja toimintaympäristön kompleksisuus näkyvät arjessa eri tavoin kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Standardien tehtävänä on tukea tätä arkea, ei jäädä siitä jälkeen.

    SFS Suomen Standardit vastaa standardoinnista Suomessa (sähkö- ja telealaa lukuun ottamatta) ja varmistaa yhdessä toimialayhteisöjen ja asiantuntijaverkoston kanssa, että suomalaiset näkökulmat näkyvät sekä eurooppalaisessa CENissä että kansainvälisessä ISOssa. SFS:n standardoinnin asiantuntija Sanna Korhonen tietää hyvin, miten standardien muutokset tulevat näkymään yritysten arjessa. Lue alta Sannan vinkit, mitä jo vuonna 2026 kannattaa ottaa huomioon.

    ISO 9000 -sarjan uudistukset: mitä on tulossa?

    Standardiuudistuksen esityksen keskeiset aikataulut olivat monelle helpotus: muutokset tulevat järkevällä tahdilla. Aikaa valmistautua siis on. Nyt on hyvä hetki arvioida omaa toimintaa ilman kiirettä.

    Aikataulu:

    • ISO 9000: loppuäänestys ja arvioitu julkaisu alkuvuonna 2026
    • ISO 9002: nousu standardiksi keväällä 2027

    ISO 9001:202x – päivitykset, joilla on käytännön vaikutusta

    Päivitystyön tavoitteena on varmistaa, että ISO 9001 heijastaa tämän päivän laadunhallinnan käytäntöjä ja tukee organisaatioiden arkea. Muutoksissa korostuvat johtaminen, selkeys ja vaikuttavuus. Näistä kohdista kannattaa olla tietoinen:

    • toimintaympäristön arvioinnissa huomioidaan ilmastonmuutoksen vaikutukset
    • johtajuudelta odotetaan selkeämmin eettisyyttä ja laatukulttuurin rakentamista
    • riskit ja mahdollisuudet käsitellään erillisinä kokonaisuuksina
    • muutostenhallintaan lisätään vaatimuksia viestinnästä ja vaikutusten arvioinnista
    • painopiste siirtyy tuotteiden ja palvelujen vaatimuksista koko johtamisjärjestelmän toimivuuteen

    Lisäksi opastava liite A selkeytyy. Sen tarkoituksena on auttaa tulkintojen yhdenmukaistamisessa ja ehkäistä väärinkäsityksiä esimerkiksi toimintaympäristön, johtamisen ja parantamisen osalta.

    Kurkkaa myös BSI:n video YouTubesta. He toimivat uudistusta valmistelevan työryhmän sihteeristönä ja ovat koonneet hyvän katsauksen tulevista muutoksista: https://www.youtube.com/watch?v=AqnQhOfukKk&t=27s

    ISO 9000:2026 – käsitteet selkeytyvät

    ISO 9000 toimii koko sarjan perustana, joten sen päivityksillä on erityinen merkitys. Uuteen versioon lisätään käsitteitä, jotka kuvaavat organisaatioiden nykypäivää: kiertotalous, uudet teknologiat, prosessienhallinta, muutostenhallinta, jatkuvuus, riskiperusteinen ajattelu ja laatukulttuuri.

    Selkeä terminologia helpottaa yhteistyötä, viestintää ja laadunhallinnan ymmärrettävyyttä sekä organisaation sisällä että ulospäin.

    Mitä organisaatioiden kannattaa tehdä seuraavaksi?

    Uudistukset tulevat käyttöön vaiheittain. Kansainvälinen ISO-standardin versio vahvistetaan ensin eurooppalaiseksi EN ISO -versioksi ja sen jälkeen kansalliseksi SFS-EN ISO -standardiksi. SFS julkaisee käännökset ja käyttöönotolle annetaan 2-3 vuoden siirtymäaika.

    Muutos ei vaadi suurta remonttia. Riittää, että pysähdyt hetkeksi katsomaan kokonaisuutta ja varmistat, että perusasiat ovat kunnossa. Sen jälkeen kyse on enää pienistä viilauksista ja siitä, miten uusi ajattelu tuodaan osaksi arkea.

    Hyvä alku on pohtia esimerkiksi näitä:

    • Miten hyvin nykyinen johtamisjärjestelmä tukee toiminnan vaikuttavuutta?
    • Onko riskien ja muutosten käsittely selkeää?
    • Onko johtajuus linjassa uuden ajattelun kanssa?
    • Miten puhumme laadusta omassa organisaatiossa?

    Blogi on julkaistu ensimmäistä kertaa Excellence Finlandin sivustolla 4.12.2025, jossa työskentelen yhteisömanagerina ja tuottajana. Kuva otsikossa: Mikko Käkelä


  • Laatupäivä 2025

    Laatupäivä 2025

    Laatupäivä keräsi tänä vuonna jälleen suuren joukon ihmisiä, joita yhdistää halu ymmärtää, mihin suuntaan työ, teknologia ja laatu ovat liikkumassa. Päivän ytimessä oli kysymys, joka osuu tähän hetkeen terävämmin kuin ehkä koskaan aiemmin: miten laatu säilyttää merkityksensä maailmassa, jossa tekoäly voi tehdä melkeinpä mitä vain?

    Päivä tarjosi ajankohtaisia aiheita, selkeitä esityksiä ja oivalluksia, jotka jäivät pyörimään mieliin. Tapahtuma kokosi yhteen satoja laadusta kiinnostuneita kuulijoita. Rikottiin myös ennätys! Tänä vuonna 100 prosenttia teistä oli joko erittäin tyytyväinen tai tyytyväinen tapahtumapäivään. Se merkitsee meille paljon. Tunnelma oli samaan aikaan utelias ja realistinen. Puhuttiin muutoksesta, mutta vielä enemmän siitä, miten ihminen pysyy sen keskellä viisaana.

    Tallenteet ovat nyt jäsenille avoimessa materiaalipankissa. Palautteista päätellen niihin kannattaa palata rauhassa: “Hyviä puhujia, mielenkiintoiset aiheet. Hyvä pysähtyä hetkeksi pohtimaan oikeasti näitä asioita sekä kuulemaan muiden kokemuksista sekä ajatuksista.”

    Laatu tekoälyn aikakaudella
    Perttu Pölönen, futuristi, keksijä ja tietokirjailija

    Perttu avasi päivän kysymyksellä, joka sai kuulijat heti hereille: miten tunnistaa laadun, kun tekoäly tarjoaa rajattomat mahdollisuudet? Hänen puheenvuoronsa herätti ajatuksia siitä, mikä on merkityksellistä, kun työkalut muuttuvat nopeammin kuin työelämän rakenteet.

    Osallistujat sanoivat:

    “Mielenkiintoinen ohjelma, erityisesti Perttu Pölösen puhe oli ajatuksia herättävä.”
    “Kävin katsomassa Pertun osuuden, en ehtinyt muita seuraamaan, mutta oli oikein hyvä esitys hänellä.”
    “Olin positiivisesti yllättynyt: puheenvuorot olivat niin mielenkiintoisia, että en malttanut jättää kesken, vaikka muutakin tekemistä oli. Erityisesti pidin Viivi Viuhan, Perttu Pölösen ja Antti Koivulan esityksistä.”

    Pitkä matka tekoälyn kanssa
    Kai Nordlund, professori ja vararehtori, Helsingin yliopisto

    Kai muistutti, että tekoäly ei ole uusi tuttavuus, sitä on tutkittu Suomessa 1970-luvulta lähtien. Hän avasi, miten pitkä tutkimustyö ja käytännön sovellukset auttavat organisaatioita erottamaan todellisen kehityksen hetkellisistä trendeistä.

    Palautteissa tämä näkyi:

    “Erityisesti Helsingin yliopiston käytännön esimerkit olivat selkeitä ja mielenkiintoisia.”
    “Erityisesti maanmittauslaitoksen, Helsingin yliopiston ja DNA:n käytännön esimerkit olivat selkeitä ja mielenkiintoisia.”

    Työelämän vallankumous
    Antti Koivula, pääjohtaja, Työterveyslaitos

    Antti puhui työelämästä tavalla, joka osui ajankohtaisiin kipukohtiin: etätyön uudet muodot, yhteisöllisyyden merkitys ja se, miten työ ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Puheenvuoro pysäytti pohtimaan, millaisessa työelämässä todella haluamme elää.

    Osallistujien fiilis:

    “Todella hyvät puhujat ja ottivat hienosti huomioon ajankohtaisia tapahtumia, bravo!”
    “Hyviä, erilaisia ja inspiroivia puheenvuoroja. Erityisesti pidin TTL Antin puheenvuorosta.”

    Onko laadun johtamisessa edessä uusi aikakausi?
    Heidi Salokangas, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu

    Heidi kuljetti kuulijat läpi laadun historian ja näytti, miten sen periaatteet auttavat rakentamaan luottamusta ja ennustettavuutta myös murrosten keskellä. Puheenvuoro yhdisti tutkimusta, käytäntöä ja pitkän linjan laatutyön merkitystä.

    Osallistujien sanoin:

    “Kiinnostava ohjelma, selkeät esitykset.”
    “Sopivan mittaisia esityksiä, joihin esiintyjät olivat saaneet hyvin kiteytettyä asiansa.”

    Monimuotoisuus menestyvän organisaation kasvualustana
    Viivi Viuha, Quality Lead, DNA

    Viivi puhui monimuotoisuudesta tavalla, jossa yhdistyivät ymmärrys ihmisistä, laadusta ja organisaation kulttuurista. Hän kuvasi, miten erilaiset näkökulmat rakentavat parempaa päätöksentekoa ja vahvempaa luottamusta.

    Yleisö koki näin:

    “Erittäin inspiroivia aiheita ja hyviä puhujia.”
    “Olin positiivisesti yllättynyt… erityisesti pidin Viivi Viuhasta”

    Prosessien kehittäminen muuttuvassa maailmassa
    Jani Hokkanen, Director, Information Services, Maanmittauslaitos

    Jani puhui prosessien kehittämisestä yhdistäen puheenvuorossaan datan, empatian ja johtamisen. Hän toi esiin käytännön esimerkkejä ja näytti, kuinka prosessityö voi olla yhtä aikaa selkeää ja inhimillistä.

    Palautteet kiteyttivät tämän hyvin:

    “Erityisesti maanmittauslaitoksen… käytännön esimerkit olivat selkeitä ja mielenkiintoisia.”
    “Asiantuntevat puhujat. Hyviä pointteja oman työn kehittämiseen.”

    Kestävä johtajuus murrosten keskellä
    Hanna Kivelä, toimitusjohtaja, Fujitsu Suomi ja Viro sekä Excellence Finlandin varapuheenjohtaja

    Hanna päätti päivän puheenvuorolla, jossa käytiin suoraan ydinkysymyksiin: millaista johtajuutta tarvitaan, kun ympärillä on enemmän epävarmuutta kuin vastauksia? Hän muistutti, että johtaminen on ennen kaikkea esimerkin näyttämistä ja rohkeutta tehdä päätöksiä.

    Osallistujapalautteet korostivat tätä:

    “Oli todella asiantuntevaa ja ajankohtaista asiaa.”
    “Todella hyvät esiintyjät!”

    Kaikki puheenvuorot löytyvät jäsenille avoimesta materiaalipankista. Nappaa kuppi kahvia ja hyppää takaisin päivän tunnelmiin!


    Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran Excellence Finlandin nettisivuilla 28.11.2025. Työskentelen organisaatiossa yhteisömanagerina ja tuottaja.


  • Tyyntä ennen myrskyä

    Tyyntä ennen myrskyä

    Työelämässä on nyt outo hiljaisuus. Sellainen, joka yhtä aikaa huutaa, mutta pysyy vaiti.

    Koronavuosien jälkeen moni kuvitteli, että pahin olisi takana. Etätyö, arvojen kirkastuminen ja joustot olisivat tehneet työelämästä kestävämpää, että paineet olisivat jo hellittäneet. 

    Kun maailman tilanne on jatkuvasti epävakaa ja Suomen talous kiristyy, ihmisten jaksaminen alkaa taas rakoilla. Sama levoton energia, joka johti suuriin irtisanoutumisaaltoihin pandemian jälkeen, on hiljalleen palaamassa. 

    Tällä kertaa se ei kuitenkaan näy draamallisesti, vaan hiipien. Rekrytoijat ja esihenkilöt kuulevat sen ensimmäisinä: pieninä huokauksina, sivulauseina: “ihan okei” -kommentteina. Moni on jo saavuttanut pisteen, jossa ei jaksa enää edes ärsyyntyä. On opittu selviämään, ei innostumaan. 

    Ja kun ihmiset eivät jaksa enää pettyä, he lopettavat yrittämisen. Kun he lopettavat yrittämisen, he alkavat hiljaa katsella ympärilleen. Tämä on se hetki, joka edeltää irtisanoutumistsunamia. Kun talous taas kääntyy nousuun, moni lähtee ja syntyy se, mitä on jo alettu kutsua suureksi irtisanoutumisaalloksi aalloksi (Great Resignation). 

    Työpaikat, jotka eivät ole kuunnelleet hiljaisia signaaleja, huomaavat silloin menettävänsä kokeneimmat työntekijänsä. Moni yli 45-vuotias on elänyt läpi kriisit, yt-neuvottelut ja rakennemuutokset. He eivät enää pelkää vaihtaa suuntaa, jos kokevat, ettei heidän osaamistaan arvosteta.  Ja kun he lähtevät, mukana katoaa myös se hiljainen tieto, joka pitää työyhteisöt vakaana. 

    Aaltoa ei voi pysäyttää, mutta siihen voi varautua. Organisaatiot, jotka ymmärtävät arvostuksen ja kokemuksen merkityksen, eivät joudu myrskyn riepoteltaviksi. Ne ovat jo nyt rakentamassa työpaikkoja, joissa ihmiset haluavat pysyä, riippumatta maailmantilanteesta. 

    Ikäsertifikaatti on tapa näyttää, että työelämässä on tilaa kaikille. Kokemus tuo näkemyksen ja rauhan, nuoremmat kyseenalaistavat ja uudistavat. Kun nämä kohtaavat, syntyy työpaikka, jossa opitaan, kehitytään ja viihdytään pidempään. 

    Vielä on aikaa pysähtyä kuuntelemaan, korjaamaan ja rakentamaan työelämää, jossa ihmiset eivät väsy hiljaa pois. 


    Teksti julkaistu alunperin Ikäsertifikaatti -sivustolla 25.11.2025. Ikäsertifikaatti on Excellence Finlandin palvelu. Työskentelen organisaatiossa yhteisömanagerina ja tuottajana. Kuva otsikossa: Mikko Käkelä


  • Kun millenniaalit täyttävät 50, digimyytit kuolevat

    Kun millenniaalit täyttävät 50, digimyytit kuolevat

    “40-vuotias on pian liian vanha työllistymään”, kaveri kertoi jonkun letkauttaneen. Jähmetyin. Tuijotin häntä hetken, kun tajusin, että puhumme minun sukupolvestani. Meistä, jotka olemme juuri astumassa keski-ikään. Lause paljasti kammottavan asenteen, joka elää sitkeänä työelämässä: iästä tulee este, vaikka todellisuudessa sen pitäisi olla voimavara. 

    Millenniaalit. Y-sukupolvi, nettisukupolvi, diginatiivit, suurin ikäluokka työelämässä. Syntyneet vuosien 1981 ja 1996 välillä. Kuuden vuoden kuluttua vanhimmat täyttävät 50 ja nuorimmat lähestyvät neljää kymppiä. Ikävä kertoa paitsi, että vanhenemme, mutta silloin myös ikäsyrjinnän vanhat selitykset menettävät lopullisesti uskottavuutensa. 

    Me olemme se porukka, joka kasvoi 90-luvun laman varjossa, astui työelämään 2008 finanssikriisin jälkeisessä epävarmuudessa ja sai niskaansa vielä 2010-luvun koulutusleikkaukset. Pysyviä rakenteita ei ollut, joten opimme paikkaamaan aukkoja, ottamaan vastaan pätkätöitä ja rakentamaan uutta tyhjästä. Meistä tuli epävarmuuden ammattilaisia. Ei siksi että halusimme, vaan koska vaihtoehtoja ei ollut. 

    Keskimäärin millenniaalit viipyvät työpaikassa 2,8 vuotta (Leaders.com). Monen mielestä se on ongelma. Minusta se on todiste siitä, että emme tyydy mihin tahansa. Merkityksen, kasvun ja tasapainon kaipuu on vahvempi kuin kyky jäädä sietämään paikoillaan polkemista. Jenkki gallupin mukaan vain 29 prosenttia millenniaaleista kokee olevansa aidosti sitoutuneita työhönsä, ja 72 prosenttia painottaa etenemismahdollisuuksia ratkaisevina. Kun niitä ei tarjota, miksi jäisi? 

    Me emme halua uhrata kaikkea vapaa-aikaa työn alttarille. Me etsimme työnantajia, jotka ymmärtävät palautumisen ja jaksamisen arvon (Leaders.com). Ja kyllä, me osaamme teknologian. Tämä sukupolvi kasvoi digimurroksen keskellä ja oppi elämään jatkuvasti muuttuvien sovellusten, alustojen ja ohjelmistojen kanssa. Hemmetti, keksimme niistä ison osan. Digiosaamisen puute ei siis voi olla syynä, ettei palkata. 

    Keski-iässä moni hakee uutta suuntaa. Toiset tyytyvät vaihtamaan auton tai puolison. Millenniaalit vaihtavat myös uran. Ja juuri se tekee tästä sukupolvesta kiinnostavan. 

    Keski-iässä uraa on parhaimmillaan jäljellä parikymmentä vuotta. Nyt on oikea aika aloittaa uudestaan, jos se tuntuu oikealta. Meitähän ei tunnetusti koulutusleikkaukset jarrutta eivätkä useammatkaan uravaihdokset. Me olemme 2020-luvun suurin työikäinen sukupolvi, eikä meitä voi käsitellä eilisen käsikirjoituksella.  

    Uramme eivät ole koskaan olleet suoria polkuja. Odotukset on aika kirjoittaa uusiksi.


    Blogi on julkaistu ensimmäistä kertaa Excellence Finlandin Ikäsertifikaatti-sivustolla 16.10.2025, jossa työskentelen yhteisömanagerina ja tuottajana. Kuva otsikossa: Mikko Käkelä