Johanna Lohiluoma

Avainsana: palvelumuotoilu

  • Tapahtumat ovat strategisia työkaluja – johda niitä sen mukaisesti!

    Tapahtumat ovat strategisia työkaluja – johda niitä sen mukaisesti!

    Kun puhutaan tapahtumien järjestämisestä, monelle tulee mieleen se näkyvin osuus: tila, tarjoilut, ohjelma, aikataulut. Ne ovat tärkeitä, mutta ne eivät ole se syy, miksi tapahtuma kannattaa tehdä. Hyvin johdettu tapahtuma on väline, jolla voi vahvistaa brändiä, rakentaa luottamusta ja avata ovia uudelle yhteistyölle ja kaupalle.

    Tapahtumat eivät ole irrallisia tempauksia. Ne istuvat samaan kokonaisuuteen kuin muu tekeminen: mitä haluamme saada aikaan, kenelle ja miksi juuri nyt. Kun tämä on kirkas, tapahtuma ei jää kivaksi hetkeksi kalenterissa, vaan siitä tulee osa organisaation pitkäjänteistä suuntaa.

    Hyvin suunniteltu tapahtuma tukee pitkän aikavälin päämääriä ja synnyttää tilaa oivalluksille. Se voi vahvistaa asiakassuhteita, nostaa henkilöstön osaamista tai terävöittää yhteistä ymmärrystä siitä, mihin ollaan menossa. Asiantuntijaseminaari voi tuoda yhteen alan kärjen ja käynnistää keskusteluja, joilla on yllättävän pitkä häntä. Sisäinen strategiapäivä voi puolestaan muuttaa tekemisen tapaa, jos se rakennetaan tarkoituksenmukaisesti.

    Tässä kohtaa tarvitaan ajattelua, joka on muutakin kuin tuotantoa. Kykyä yhdistää isot linjat ja arjen detaljit. Ymmärrystä siitä, ketä tavoitellaan ja mitä he tarvitsevat, jotta he tulevat paikalle ja lähtevät pois ajatellen: tästä oli hyötyä.

    Tapahtumat ovat organisaation kehittämisen ja strategisen viestinnän väline

    Johtajuus näkyy erityisesti siinä, miten tapahtuman päämäärät määritellään ja miten niiden toteutumista seurataan. Mistä tiedämme, että tapahtuma osui oikeaan? Mitä sen pitäisi saada liikkeelle heti, ja mitä vasta myöhemmin? Ilman selkeää näkemystä tapahtuma jää helposti irralliseksi, ja silloin vaikuttavuus valuu viemäriin samaa vauhtia kuin viimeiset kahvit.

    Viestinnällä on tässä keskeinen rooli. Hyvin suunniteltu ja ajoitettu viestintä tekee punaisen langan näkyväksi jo ennen tilaisuutta. Se auttaa osallistujaa ymmärtämään, miksi tämä kannattaa varata kalenteriin. Samalla se rakentaa yhteistä odotusta ja antaa ihmisille sanoja sille, mihin he ovat tulossa mukaan.

    Tapahtumat eivät tapahdu tyhjössä. Mukana on aina ihmisiä: päättäjiä, osallistujia, puhujia, kumppaneita. Kun tavoite ja merkitys ovat selkeät kaikille osapuolille, myös osallistuminen muuttuu aktiivisemmaksi. Silloin syntyy kohtaamisia, joista seuraa jotakin.

    Tapahtumien johtaminen on vaikuttamista ja sitouttamista

    Tapahtuma ei siis ole vain yksittäinen tilaisuus. Se on osa organisaation vaikuttavuustyötä. Hyvin rakennettu asiakastilaisuus voi syventää luottamusta ja sitouttaa avainasiakkaita pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Sisäinen koulutuspäivä voi taas olla ratkaiseva muutoshetki, kun se kokoaa ihmiset oppimaan, keskustelemaan ja sopimaan yhteisistä tavoista toimia.

    Kun tapahtumia johdetaan tarkoituksellisesti, niistä tulee voimavara, joka vie asioita eteenpäin. Siksi tapahtumatuottaminen vaatii muutakin kuin järjestelytaitoja. Se vaatii kykyä ajatella kuin johtaja ja toteuttaa kuin tuottaja. Molempia, samaan aikaan.

  • Yhteisömanageri on strateginen vaikuttaja – ei mikään some-aspa

    Yhteisömanageri on strateginen vaikuttaja – ei mikään some-aspa

    Kun puhutaan yhteisöistä, monen mieleen nousee sosiaalisen median hallinta, kommentteihin vastaaminen ja keskustelujen moderointi. Todellisuudessa yhteisömanagerin ja yhteisöjohtajan rooli on paljon laajempi – se on liiketoiminnan strategista suunnittelua, palvelumuotoilua ja asiakasymmärryksen syventämistä.

    Yhteisöt eivät ole pelkkiä keskusteluryhmiä tai seuraajien joukko. Ne ovat yrityksen eläviä ekosysteemejä, joissa syntyy asiakasymmärrystä, testataan uusia konsepteja ja rakennetaan brändin pitovoimaa. Menestynyt yhteisömanageri ei vain reagoi, vaan suunnittelee, kehittää ja vaikuttaa.

    Miksi yritysten kannattaa panostaa yhteisöjohtamiseen?

    1. Yhteisöt ovat kilpailuetu Sitoutunut ja aktiivinen yhteisö ei synny sattumalta. Se syntyy tavoitteellisen johtamisen tuloksena, jossa yhdistyvät liiketoiminnan tavoitteet ja yhteisön jäsenten tarpeet.
    2. Palvelumuotoilua ja asiakasymmärrystä Yhteisön kautta yritys saa suoraa palautetta ja pystyy kehittämään palvelujaan vastaamaan paremmin asiakkaiden toiveita.
    3. Asiakaskokemuksen parantaminen Yhteisöjohtaja osaa tunnistaa, milloin asiakkaat kaipaavat lisäarvoa, tukea tai tietoa ja rakentaa ratkaisut ennakoivasti.

    Keskeiset taidot, jotka tekevät yhteisöjohtajasta liiketoiminnan kehittäjän

    • Strateginen ajattelu: Ymmärrys liiketoiminnan tavoitteista ja siitä, miten yhteisötoiminta tukee niitä.
    • Palvelumuotoiluosaaminen: Kyky rakentaa yhteisöstä arvoa tuottava kokonaisuus, joka vastaa sekä yrityksen että jäsenten tarpeisiin.
    • Datan analysointi: Yhteisöjen toiminnan mittaaminen ja tulosten käyttäminen liiketoiminnan kehittämiseen.
    • Vaikuttava viestintä: Yhteisöjohtaja osaa valjastaa tarinankerronnan ja dialogin brändin hyödyksi.
    • Kriisinhallinta ja moderointi: Osaa ennakoida ja ratkaista haasteita rakentavasti.

    Onko yritykselläsi yhteisöjohtaja – vai vain some-aspa?

    Jos yhteisöjohtaminen mielletään vain reaktiiviseksi kommentointityöksi, jää suuri potentiaali käyttämättä. Yrityksille, jotka haluavat rakentaa pitovoimaa, asiakasuskollisuutta ja kasvua, strateginen yhteisöjohtaminen on investointi, ei kuluerä.

    Oikein johdettuna yhteisö ei ole pelkkä kanava – se on voimavara, joka kasvattaa brändin arvoa ja asiakaskokemusta pitkäjänteisesti.

  • Päivä yhteisömanagerina: Sulavaa roolien vaihtelua

    Päivä yhteisömanagerina: Sulavaa roolien vaihtelua

    Yhteisömanagerin rooli on kehittynyt vuosien varrella. Enää ei riitä, että vain julkaistaan somepostauksia ja vastataan seuraajien kommentteihin.

    Nykyään yhteisömanageri toimii monessa roolissa. Työnkuvaan kuuluu yhä enemmän tuottajan, palvelumuotoilijan ja projektijohtajan tehtäviä.

    Aamukahvia & strategiaa

    Aamu alkaa usein strategiapalaverilla, jossa käydään läpi tiimin kanssa tulevan viikon tai kuukauden tavoitteet. Tänään päivän painopiste on tulevan livetapahtuman suunnittelussa, joka on osa laajempaa toiminnan suunnittelua. Tarkoituksena on kasvattaa brändin tunnettuutta ja sitouttaa nykyisiä jäseniä entistä vahvemmin.

    Yhteisömanageri ottaa tässä kohtaa tapahtumatuottajan ja projektijohtajan roolin: hän vastaa sisällön suunnittelusta, aikatauluttamisesta ja koordinoinnista muiden tiimin jäsenten kanssa. Ideoiden ja teemojen luominen, puhujien buukkaaminen ja mainostekstien hiominen ovat keskeisiä tehtäviä. Yhteisömanagerina saatan myös käyttää aamupäivän vaikkapa puhujien preppaamiseen tulevaa webinaaria varten.

    Lunchaa ja analysoi

    Keskipäivällä on aika siirtyä yhteisömanagerin ”perinteisiin” tehtäviin eli someviestinnän hallintaan. Tässä vaiheessa tarkastellaan käynnissä olevan kampanjan tuloksia, analysoidaan somekanavien metriikoita ja tehdään tarvittavia muutoksia strategiaan.

    Yhteisömanageri on vastuussa siitä, että sisällöt tavoittavat oikean yleisön ja että niillä on haluttu vaikutus. Data-analyysi, eri somekanavien algoritmien ymmärtäminen ja tulosten sitominen esimerkiksi tapahtumaosallistujien määrään sekä niistä raportointi ovat tässä vaiheessa keskeisessä roolissa.

    Yhteisömanagerin tehtäviin kuuluu myös aktiivinen osallistuminen keskusteluihin, joita seuraajat käynnistävät somessa. On tärkeää vastata kysymyksiin, kommentteihin ja palautteeseen nopeasti ja ammattitaitoisesti. Hyvä yhteisömanageri osaa myös nostaa esiin merkittäviä keskusteluja ja palautetta tiimille, jotta brändi voi kehittyä ja vastata asiakkaiden odotuksiin paremmin.

    Iltapäivällä läärätään

    Työpäivän loppupuolella yhteisömanageri tarkistaa, että kaikki meneillään olevat projektit etenevät suunnitellusti. Tämä voi tarkoittaa yhteydenpitoa yhteistyökumppaneihin, projektiaikataulujen tarkistamista ja mahdollisten ongelmien ratkaisemista. Yhteisömanageri saattaa myös pitää tiimille lyhyen palaverin, jossa käydään läpi päivän edistymistä ja asetetaan selkeät tavoitteet seuraaville päiville.

    Yhteisömanageri toimii usein myös palvelumuotoilijana, erityisesti kun kyseessä on uusien palveluiden tai kampanjoiden suunnittelu. Tämä tarkoittaa, että hänen on ymmärrettävä asiakkaiden tarpeet syvällisesti ja suunniteltava viestintästrategioita, jotka vastaavat näihin tarpeisiin.

    Palvelumuotoilussa yhteisömanageri käyttää asiakasymmärrystä luodakseen arvoa sekä brändille että asiakkaille. Tämä voi tarkoittaa käyttäjäpolkujen kartoittamista, personoitujen sisältöjen suunnittelua tai uusien viestintäkanavien testaamista ja kehittämistä. Tämä vaatii vahvaa organisointikykyä ja taitoa pitää useita lankoja käsissään samanaikaisesti.

    Työpäivä päättyy reflektointiin ja hustlaamiseen

    Ennen työpäivän päättämistä yhteisömanageri saattaa käyttää hetken aikaa reflektointiin. Hän tarkastelee, mitä päivän aikana on saavutettu, mikä on toiminut hyvin, pitääkö vielä laittaa muikkareita yhteyshenkilöille ja missä olisi parantamisen varaa. Tämä on tärkeä osa jatkuvaa oppimisprosessia, joka mahdollistaa kehityksen sekä henkilökohtaisella tasolla että koko tiimin toiminnassa.

    Lopuksi yhteisömanageri varmistaa, että seuraavan päivän tehtävät ja tavoitteet ovat selkeitä, ja että kaikki tarvittava on valmisteltu. Kun kaikki on valmista, on aika sulkea kone ja siirtyä ansaitulle levolle.

    Yhteisömanagerin työpäivä on monipuolinen ja vaatii useiden eri roolien hallintaa. Sosiaalinen media on edelleen keskiössä, mutta tuottajan, toiminnanohjaajan, palvelumuotoilijan ja projektijohtajan roolit ovat yhä tärkeämpiä kokonaisvaltaisen ja onnistuneen viestintästrategian toteuttamisessa. Työ vaatii luovuutta, järjestelmällisyyttä ja kykyä reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin, mutta juuri nämä ominaisuudet tekevätkin yhteisömanagerin työstä niin kiinnostavaa ja palkitsevaa.

  • Yhteisömanagerin työnkuva

    Yhteisömanagerin työnkuva

    Yhteisömanagerointi yhdistää brändit ja kuluttajat tavalla, joka menee perinteisen markkinoinnin rajojen yli. Tämä rooli on evoluution myötä laajentunut paljon alkuperäisistä tehtävistään, kuten vuoden 2024 CMADFI-kyselyn tulokset osoittavat, jossa yhteisömanagereina työskentelevien tittelit vaihtelevat aina assistentista amanuenssiin ja viestintäpäällikköön.

    Yhteisömanagerit eivät vain jaa tietoa; he luovat ja ylläpitävät vuorovaikutusta yhteisön sisällä. Heidän työnsä on tärkeää, sillä he rakentavat luottamusta ja osallistuvat yhteisön sitoutumiseen. Heidän vastuullaan on tunnistaa yhteisön tarpeet ja motivaatiot, mikä vaatii tarkkanäköisyyttä ja kykyä sopeutua nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

    Erityisen tärkeää yhteisömanagerin työssä on kyky toimia sillanrakentajana eri sidosryhmien välillä. He ovat avainasemassa edistämässä organisaation ja sen jäsenten välistä dialogia, mikä on merkittävä ero verrattuna perinteisiin markkinointi- ja viestintästrategioihin, jotka usein keskittyvät yksisuuntaiseen kommunikaatioon.

    Lisäksi yhteisömanagerin rooliin kuuluu aktiivinen osallistuminen palvelumuotoiluun, joka on ihmiskeskeinen lähestymistapa palveluiden kehittämiseen yhdessä loppukäyttäjien kanssa. Tämä prosessi ei ainoastaan syvennä ymmärrystä asiakkaiden toiveista ja käyttäytymisestä, vaan myös erottaa yritykset kilpailijoista luomalla ainutlaatuisia asiakaskokemuksia. Iteratiivinen testaus ja jatkuva palaute mahdollistavat palvelujen nopean kehittämisen ja parantamisen, mikä johtaa käyttäjälähtöisempiin ja markkinoille sopivampiin ratkaisuihin.

    Yhteisömanageroinnin merkitys organisaatioiden strategiassa korostuu yhä enemmän, kun yritykset pyrkivät luomaan merkityksellisiä ja kestäviä suhteita asiakkaisiinsa. Näin ollen, yhteisömanagerin rooli ei ole pelkästään viestintää ja markkinointia, vaan se on keskeinen tekijä, joka voi muokata palvelukokemuksia ja kehittää toimintaa asiakaslähtöisesti, tukien näin yritysten kasvua ja kilpailukykyä pitkällä tähtäimellä.

  • Yhteisömanagerin lukulista TOP 5

    Yhteisömanagerin lukulista TOP 5

    Yhteisömanagerointi vaatii jatkuvaa kehitystä ja syventymistä alaan, ja hyvät kirjat ovat korvaamaton työkalu tässä matkassa. Tässä viisi suositeltavaa teosta, jotka tarjoavat uusia näkökulmia ja käytännön menetelmiä yhteisöjen rakentamiseen ja ylläpitämiseen.

    ”Buzzing Communities” – Richard Millington

    Richard Millingtonin kirja on täynnä hyödyllisiä oivalluksia siitä, kuinka yhteisön aktiviteetteja voidaan tehokkaasti mitata ja hallita. Kirja on täydellinen resurssi yhteisömanagereille, jotka haluavat syventää ymmärrystään yhteisödynamiikasta ja kehittää strategioita jäsenaktiivisuuden lisäämiseksi.

    The Art of Community – Jono Bacon

    Jono Baconin teos tarjoaa kattavan opastuksen yhteisöjen luomiseen ja kehittämiseen. Kirja sisältää runsaasti käytännön vinkkejä, esimerkkejä ja strategioita, jotka auttavat yhteisömanagereita luomaan merkityksellisiä ja vaikuttavia yhteisöjä.

    Building Brand Communities – Carrie Melissa Jones ja Charles Vogl

    Kirja keskittyy brändiyhteisöjen rakentamiseen ja niiden hyödyntämiseen yrityksen strategisissa tavoitteissa. Kirja tarjoaa oivaltavia neuvoja siitä, miten yhteisöt voivat tukea yrityksen kasvua ja luovuutta, ja miten yhteisömanagerit voivat luoda sitoutuneita ja aktiivisia yhteisöjä.

    Hooked: How to Build Habit-Forming Products – Nir Eyal

    Nir Eyalin kirja tarjoaa arvokkaita näkemyksiä siitä, kuinka tuotteita ja palveluita voidaan suunnitella siten, että ne muodostavat käyttäjilleen tapoja ja rutiineja. Vaikka kirja keskittyy tuotesuunnitteluun, sen opetukset ovat suoraan sovellettavissa yhteisömanageroinnin kontekstiin.

    Tribes: We Need You to Lead Us – Seth Godin

    Seth Godinin kirja on innostava katsaus johtajuuden merkityksestä yhteisöissä. Teos korostaa johtajuutta ja sitä, kuinka yksilöt voivat koota ympärilleen ryhmiä, jotka jakavat samat arvot ja tavoitteet. Tämä kirja on täydellinen lukemisto yhteisömanagereille, jotka haluavat kehittää johtamistaitojaan ja vaikuttaa yhteisöönsä.

    Lukuiloa! Itselläni nämä olivat aktiivikäytössä keväällä, kun kirjoitin opinnäytetyötäni. 😄