Kategoria: Portfolio

  • Milloin työturvallisuusasia voi edetä rikosprosessiin?

    Milloin työturvallisuusasia voi edetä rikosprosessiin?

    Työturvallisuudesta puhutaan usein vasta silloin, kun jotain on jo tapahtunut. Silti juuri ennakointi, vastuiden tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen ratkaisevat paljon. Tämä korostuu erityisesti nyt, kun sekä fyysiseen että henkiseen työturvallisuuteen liittyviä prosesseja käynnistyy aiempaa matalammalla kynnyksellä.

    Excellence Finlandin webinaarissa ”Työturvallisuus 2026: vastuut, riskit ja realiteetit” pureuduttiin siihen, miten työturvallisuusrikokset syntyvät, keitä vastuu koskee ja miten työnantaja voi ennakoida tilanteita ennen kuin ne etenevät viranomais- tai rikosprosessiin. Nyt tallenne on julkaistu jäsenillemme avoimessa materiaalipankissa.

    Työturvallisuus ei rajaudu yksittäisiin tilanteisiin, vaan liittyy organisaation arkeen, johtamiseen, toimintakulttuuriin ja siihen, miten havaittuihin ongelmiin reagoidaan. Vastuu ei myöskään jää vain yhtiötasolle, vaan voi kohdistua henkilökohtaisesti myös esihenkilöihin ja johtoon.

    Webinaarin asiantuntijavieraina olivat Hannes Snellmanin asianajajat Jussi Herrainsilta ja Lauri Liljavirta, jotka tarkastelivat aihetta käytännönläheisesti työelämän, rikosvastuun ja viranomaisprosessien näkökulmasta. Keskustelu muistutti, ettei työturvallisuus ole vain juridinen tai hallinnollinen kysymys. Se on ennen kaikkea johtamiskysymys.

    Tallenteella käsitellään muun muassa sitä, mitä työturvallisuusrike ja -rikos tarkoittavat käytännössä, miten prosessi etenee, miten vastuu kohdentuu ja millaisia seurauksia laiminlyönneillä voi olla. Esillä ovat myös häirintään ja epäasialliseen kohteluun liittyvät tilanteet.

    Kun prosessit käynnistyvät aiempaa herkemmin, organisaatioissa tarvitaan aiempaa parempaa ymmärrystä siitä, mitä laki edellyttää ja mitä vastuullinen toiminta käytännössä tarkoittaa. Siksi organisaatioissa on osattava toimia oikein jo ennen kuin tilanne ehtii kärjistyä. Ennakointi, vastuiden selkeys ja oikea reagointi kuuluvat hyvään johtamiseen.

    Selkeä kokonaiskuva työturvallisuuden vastuista ja prosessista

    Webinaari sai osallistujilta myönteistä palautetta. Osallistujat arvostivat erityisesti sitä, että tärkeä mutta harvemmin käsitelty aihe avattiin selkeästi, tiiviisti ja asiantuntevasti. Kiitosta saivat puhujien selkeys, esityksen hyvä rakenne sekä käytännönläheiset vinkit. Erityisen arvokkaaksi koettiin se, että webinaari käsitteli aihetta ja siihen liittyvää etenemistä kokonaisuutena, sillä juuri tämänkaltaista selkeää tietoa on tarjolla melko vähän.

    Osallistujat kuvasivat webinaaria muun muassa näin:

    ”Hyvin rakennettu esitys, asiantuntijoilla oli homma hanskassa.”

    ”Oikein hyvä tiivistys aiheesta ja prosessista, joka harvemmin tulee eteen, mutta josta ei koulutuksia usein tarjota.”

    ”Erinomaisen asiantunteva ja tiivis paketti tärkeästä aiheesta.”

    ”Kiitos käytännönläheisestä esityksestä. Hyvien vinkkien kera.”

    Tallenne sopii erityisesti johtajille, esihenkilöille ja asiantuntijoille, jotka haluavat ymmärtää paremmin työturvallisuuden vastuita, prosessin etenemistä ja sitä, miten riskejä voidaan ennakoida käytännössä. Nyt on hyvä hetki palata aiheeseen rauhassa ja muodostaa selkeä kuva kokonaisuudesta.


    Blogi on julkaistu ensimmäistä kertaa Excellence Finlandin sivustolla 20.3.2026, jossa työskentelen yhteisömanagerina ja tuottajana.


  • Miten antaa palautetta fiksusti

    Miten antaa palautetta fiksusti

    Palautteen antaminen kuuluu työelämään, mutta silti moni lykkää sitä, pehmentää liikaa tai hoitaa sen rehellisesti sanoen huonosti. Pelätään toisen reaktiota, omia sanoja ja sitä, että keskustelusta tulee kiusallinen. Tämän vuoksi palaute jää helposti joko antamatta, tulee liian myöhään tai muotoillaan niin varovasti, ettei kukaan enää tiedä, mitä oikeastaan yritettiin sanoa. Silloin palaute ei auta. Se lisää epäselvyyttä.

    Excellence Finlandin palautteesta toimeen -webinaarissa Sini Vikkula tiivisti palautteen antamisen ytimen käytännönläheisesti. Hyvän palautteen tehtävä on auttaa ihmistä onnistumaan työssään paremmin.

    Vinkit parempaan palautteeseen

    Itse poimin seuraavat asiat webinaarista.

    Fiksu palaute alkaa havainnosta. Mitä tapahtui, missä tilanteessa ja miksi sillä on merkitystä. Jos palaute jää epämääräiseksi, vastaanottaja joutuu tulkitsemaan, mitä häneltä oikeastaan odotetaan. Silloin keskustelu ei tuo selkeyttä vaan lisää epävarmuutta.

    Yksi yleisimmistä virheistä on ajoitus. Asiaa lykätään liian pitkään, jolloin mukaan ehtii kertyä turhautumista ja oletuksia. Tai palaute annetaan ärtyneenä, jolloin sävy alkaa ohjata keskustelua enemmän kuin itse asia. Kumpikaan tapa ei johda hyvään lopputulokseen.

    Toinen tavallinen virhe on liika varovaisuus. Kun asiaa pehmennetään liikaa, viestin ydin katoaa. Silloin palaute ei enää ohjaa toimintaa vaan jättää jälkeensä epäselvän tunteen. Juuri tästä syystä niin sanottu hampurilaispalaute toimii usein huonosti. Kun kehu ja korjaava palaute paketoidaan samaan kokonaisuuteen, pääasia hämärtyy.

    Hyvä palaute kohdistuu tekemiseen, ei ihmiseen. Sen tehtävä ei ole nolata, syyllistää tai purkaa omaa pettymystä. Sen tehtävä on tehdä näkyväksi, mikä toimii, mikä ei toimi ja mitä pitäisi tehdä seuraavaksi toisin. Siksi korjaava palaute kannattaa antaa rauhallisesti, ajoissa ja kahden kesken.

    Myös myönteinen palaute vaatii tarkkuutta. Yleisluontoinen kiitos tuntuu toki mukavalta, mutta kaikkein hyödyllisintä on palaute, joka kertoo, mikä onnistui ja miksi sillä oli merkitystä. Silloin vastaanottaja tietää, mitä kannattaa jatkaa.

    Lopulta palautteen antamisessa on kyse perusasioista:

    • Pysy havainnoissa.
    • Sano asiat selkeästi ja perustele.
    • Kohdista palaute toimintaan, älä ihmiseen.
    • Ota asia, etenkin korjaava palaute, puheeksi heti tilanteen jälkeen, ennen kuin siitä kasvaa tarpeettoman suuri.
    • Ja pidä mielessä yksi yksinkertainen sääntö: hyvä palaute kannattaa antaa julkisesti, korjaava aina kahden kesken.

    Blogi on julkaistu ensimmäistä kertaa Excellence Finlandin sivustolla 13.3.2026, jossa työskentelen yhteisömanagerina ja tuottajana.


  • Käännä tapahtuman oivallukset teoiksi

    Käännä tapahtuman oivallukset teoiksi

    On helppo ajatella, että tapahtuman hyöty syntyy siinä hetkessä, kun istut linjoilla tai salissa. Kuuntelet, kirjoitat muistiinpanoja ja nappaat pari hyvää ajatusta talteen. Mutta kysyn sinulta yhden asian: mitä tapahtuu niille muistiinpanoille seuraavana päivänä?

    Usein hyödyllisintä ei ole se, että muistat kaiken. Hyödyllisintä on se, että löydät yhden ajatuksen, joka muuttaa jotain. Se voi selkeyttää päätöstä, haastaa totutun tavan tehdä, antaa nimen ilmiölle tai tuoda uuden näkökulman siihen, miksi jokin asia jumittaa. Jos tapahtumasta jää sinulle käteen yksi tällainen havainto, se on jo enemmän kuin kymmenen sivua muistiinpanoja.

    Ennen tapahtumaa kannattaa pysähtyä hetkeksi yhden kysymyksen äärelle: mitä sinä tarvitset juuri nyt? Haetko varmuutta, suuntaa, perusteluja vai konkreettisia keinoja? Kun tämä on mielessä, kuuntelu muuttuu tarkemmaksi. Et yritä napata talteen kaikkea, vaan erotat sen olennaisen, joka osuu juuri sinun työhösi.

    Kannattaa hyödyntää myös ennakkokysymykset aina kun se on mahdollista. Jos sinulla on oikea tilanne pöydällä, kipukohta tai päätös tulossa, kysy siitä etukäteen. Hyvä puhuja osaa usein vastata yleisellä tasolla niin, että moni muukin saa samalla enemmän irti. Ennakkokysymys on myös tapa vaikuttaa tapahtuman sisältöön.

    Jos haluat ottaa tapahtumasta vielä enemmän irti, kuuntele asiantuntijaa muutaman apukysymyksen läpi:

    • Mikä tässä oli ydinväite ja mihin se perustui?
    • Mitä voisin tehdä toisin jo tänään tai ensi viikolla?
    • Mikä oli konkreettisin esimerkki ja voisiko sitä soveltaa meillä?
    • Mikä jäi epäselväksi tai haastoi omaa ajattelua?

    Näiden kysymysten avulla muistiinpanoista tulee käyttökelpoisempia ja oivallukset jäävät paremmin mieleen.

    Oliko tämä aikasi arvoista?

    Palaute on pieni asia, mutta sillä on iso merkitys. Se menee suoraan puhujalle ja järjestäjälle. Siksi palaute on myös reilu teko: kerrot, mikä toimi ja mitä kannattaa hioa. Palautelomakkeella ainoa tärkeä asia on vastata kysymykseen, oliko tämä aikasi arvoista. Siksi palaute kannattaa kohdistaa siihen, mihin sillä voi vaikuttaa, eli puheenvuoroon ja tapahtuman toteutukseen. Vaikka oma päivä värittää kokemusta, palautteesta on eniten hyötyä silloin, kun se kertoo itse sisällöstä.

    Hyödyllinen palaute on yleensä lyhyt ja tarkka. Kerro ensin, mikä toimi ja miksi se oli sinulle hyödyllinen. Lisää sitten selkeä kehitystoive, joka liittyy sisältöön tai toteutukseen. Tällainen palaute auttaa puhujaa onnistumaan ja tekee tulevista tapahtumista parempia myös sinulle. Esimerkiksi:

    • “Rakenne oli selkeä ja esimerkit auttoivat hahmottamaan. Näitä lisää.”
    • “Aihe oli tärkeä, mutta vauhti oli nopea. Yksi käytännön esimerkki lisää olisi tehnyt tästä helpommin sovellettavan.”

    Kun lähestyt tapahtumaan osallistumista näin, saat siitä irti muutakin kuin muistiinpanoja. Siitä tulee tapa oppia, tapa sparrata omaa ajatteluasi sekä tapa viedä asioita eteenpäin. Ja parhaimmillaan se jatkuu vielä sen jälkeenkin, kun linjat on suljettu ja arki on taas täydessä vauhdissa.

    Kun viet yhden oivalluksen käytäntöön, tapahtuma maksaa itsensä takaisin.


    Blogi on julkaistu ensimmäistä kertaa Excellence Finlandin sivustolla 2.2.2026, jossa työskentelen yhteisömanagerina ja tuottajana. Kuva otsikossa: Mikko Käkelä


  • Matcha, tennarit ja läppäritarrat: näin mikroluksus näkyy nyt

    Matcha, tennarit ja läppäritarrat: näin mikroluksus näkyy nyt

    Läppäritarrat voivat kuulostaa kevyeltä aiheelta, mutta niiden logiikka on yllättävän sama kuin monissa paremmissa talouspuheissa. Kun arki kiristyy, ihmiset siirtävät isoja hankintoja, mutta eivät luovu tarpeesta piristää itseään ja näyttää, keitä he ovat. Siksi suhdanteita on joskus yritetty tulkita myös pienistä, käyttäytymiseen nojaavista (ja välillä aika älyttömistäkin) signaaleista.

    Yksi tunnetuimmista on muotiin liitetty hemline index: väitteen mukaan nousukaudella helmat lyhenevät ja laskusuhdanteessa pitenevät. Forbes puolestaan raportoi toisesta signaalista, joka liittyy luksustuotteisiin. Epävarmuudessa moni karsii suurempia juhlaostoksia, ja esimerkiksi samppanjaa pidetään tyypillisesti sellaisena hankintana, jonka myynnin on kuvattu usein laskevan taantumassa, kun ostoksia siirretään tai vaihdetaan edullisempiin vaihtoehtoihin.

    Tunnetuin näistä ilmiöistä on kuitenkin niin sanottu lipstick effect. Kun isot hankinnat tuntuvat epävarmoilta, moni sallii silti itselleen pienen, edullisemman hemmottelun. Ei välttämättä huulipunaa, vaan ylipäätään “pienen luksuksen”, joka tekee arjesta vähän paremman.

    Tämä näkyy myös kuluttajadatassa. McKinseyn State of the US consumer -katsauksen mukaan 75 % kuluttajista kertoo tinkineensä vähintään yhdessä kategoriassa ja tästä huolimatta 39 % aikoo tehdä valikoivia hemmotteluostoja. Samaa suuntaa tukee The Conference Boardin 3 000 yhdysvaltalaisen kuluttajan kysely: sen mukaan ihmiset kuvaavat, että he ylläpitävät tai jopa lisäävät “little luxuries” -kulutusta mieluummin kuin leikkaavat sitä, vaikka samaan aikaan haetaan säästöjä monesta muusta kohdasta.

    Matcha-teetä ja tennareita

    Business Insiderin jutussa kuvataan, miten Gen Z tekee oman versionsa lipstick effectistä. Kun isompia hankintoja lykätään ja arjessa kiristetään, “pieni luksus” löytyy usein jostain paljon arkisemmasta kuin ennen, esimerkiksi matcha-teestä tai paremmista tennareista. Jutussa viitataan PwC:n raporttiin, jossa analysoitiin lähes miljoonaa korttitapahtumaa. Niiden perusteella tehtiin tulkinta, että mikroluksus on nuoremmille kuluttajille myös tapa viestiä tyyliä ja identiteettiä ilman, että budjetti karkaa. Taustalla on ajatus “affordable affluencesta” eli ostos tuntuu palkinnolta, mutta se on silti perusteltavissa järkevänä ja “omaa arkea tukevana” valintana.

    Ja sitten se kohta, jossa tämä alkaa kiinnostaa nimenomaan meitä.

    Uusi hiljainen signaali löytyy läppärin kannesta

    Jos hemline index ja samppanja ovat kevyitä tapoja arvailla suhdanteita, 2020-luvun hiljainen signaali löytyy usein läppärin kannesta. Läppäritarrat kuuluivat pitkään erityisesti teknologiaporukoiden estetiikkaan: konferenssitarroja, tiimitarroja, pieniä sisäpiiriviestejä. Nyt niitä näkee paljon laajemmin, ja logiikka on sama kuin matchassa tai tennareissa: pieni, näkyvä mikroluksus, joka lupaa arkeen jotain heti.

    Mutta tarroissa on vielä yksi kerros. Ne lupaavat tunnistettavuutta. “Tuo on mun tyyppi” -hetken, ilman että tarvitsee sanoa mitään. Tämä on myös tutkittavissa oleva ilmiö. Journal of Research in Personality -lehdessä julkaistu tutkimus kuvaa, miten ulkopuoliset arvioijat pystyivät muodostamaan varsin yhteneviä ja osin myös osuvia käsityksiä läppärin omistajasta pelkkien tarrojen perusteella.

    Lisäksi tarroja on kuvattu sosiaalisena ja kulttuurisena kannanottona: kannettava liikkuu mukana tilanteesta toiseen, ja tarroista tulee eräänlainen mukana kulkeva “asennepinta”, joka näkyy työssä, tapahtumissa ja kahvilassa.

    Kannettavan personointi tarroilla onkin yksi helpoimmista tavoista tehdä työkalusta omannäköinen. Hyvä tarra on pieni muistiinpano tapahtumasta, jossa kävit, yhteisöstä, johon kuulut, tai aiheesta, joka vei mennessään. Kun tarroja kertyy, koneesta tulee kartta omista kiinnostuksen kohteista.

    Ja käytännössä tarrat toimivat myös keskustelunavauksena. Logo, kuvitus tai pieni sisäpiirivitsi kertoo usein enemmän kuin esittelykierros. Läppärin kansi toimii kuin hiljainen profiilisivu.

    Mistä hyviä läppäritarroja löytyy?

    Läppäritarrat ovat pieni hankinta, mutta niiden vaikutus on iso suhteessa hintaan. Ne piristävät arkea, mutta samalla ne viestivät hiljaa: mitä kohti sinä kallistut, mihin porukkaan tunnet kuuluvasi ja mistä innostut juuri nyt.

    Tässä on vain murto-osa kaikista ihanuuksista. Kaikki toimijat ovat kotimaisia ja allekirjoittaneen suosiossa:

    Mimmit koodaa -ohjelman tarra- ja tukipaketti >>
    Kun ostat näitä, saat koneeseen väriä ja tuet samalla tulevia teknologiaosaajia ja monimuotoisempaa IT-alaa. Ulkonäkö ja merkitys kulkevat tässä samassa paketissa.

    Pinklazercat >>
    Söpöjä eläinhahmoja sarkastisella twistillä. Jos tarrainto laajenee koneesta myös laukkuun tai haalariin, valikoimassa on myös kangasmerkkejä.

    Kaisu Sandberg / Helvin Konttori >>
    Kaisu Sandbergin kuvittama Helvin Konttori -sarja pyörii mustan kissan, Helvin, ympärillä. Helvi on veikeä ja karvainen konttoripäällikkö, joka tuo työpäivään iloa, huumoria ja ripauksen persoonallisuutta. Helvi seikkailee muun muassa vinyylitarroissa ja muissa toimistotarvikkeissa. Tarroja saa ostettua ainakin Putingista.

    Pikku paperi >>
    Lempeän pastellisia tarroja, ripauksella huumoria. Pikku paperi on helsinkiläisen kuvittajan Noora Salosen pieni paperikauppa, josta löytyy myös paperituotteita ja kukkakoruja.

    Puhelina Creative >>
    Yksittäistarrat sisustukseen, askarteluun tai läppärin ja muistivihkojen koristeluun. Glitter-, hologrammi- ja vinyylitarrat kaikille dopamiinitaiteen ystäville. Tarrat sopivat myös ulkokäyttöön ja ovat säänkestäviä. Kaikki tarrat on suunniteltu Joensuussa.

    Huikkaa alle omasi, laitetaan parhaudet jakoon!


    Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran 18.2.2026 Nörttitytöt -blogissa (Geek Girls Finland). Vapaa-ajallani olen yksi yhteisön päätoimittajista.


  • Missä mennään EU:n digisääntelyssä?

    Missä mennään EU:n digisääntelyssä?

    EU:ssa on puhuttanut Digitaalinen Omnibus (Digital Omnibus). Sillä tarkoitetaan kokonaisuutta, jossa Euroopan komissio hakee tapaa yksinkertaistaa ja sujuvoittaa digisääntelyä. Taustalla on monelle organisaatiolle tuttu kokemus: sääntelyä on paljon, se menee osin päällekkäin ja kokonaisuus tuntuu raskaalta. Omnibus tarkastelee sääntöjä yhteisvaikutusten kautta, jotta kokonaisuudesta tulisi johdonmukaisempi ja käytännössä toimivampi.

    Julkaisimme jäsenille tallenteen webinaarista, jossa pyrimme avaamaan monimutkaisiakin Data Act ja Omnibus -muutoksia mahdollisimman ymmärrettävästi. Asiantuntijavieraina webinaarissa ovat Bird & Birdin Helsingin toimiston juristit Tobias Bräutigam ja Hertta Hytinantti. Katso tallenne jäsenillemme avoimesta materiaalipankista.

    Tekoälysääntely on vielä liikkeessä

    Tekoälyasetukseen liittyvissä ehdotuksissa puhuttiin suuririskisistä järjestelmistä, velvoitteiden tasosta ja soveltamisen aikatauluista. Esillä oli myös tekoälylukutaito ja se, kenen vastuulla osaamisen kehittäminen on. Kokonaisuus elää edelleen. Eri osien eteneminen vaikuttaa suoraan siihen, millaisiksi velvoitteet lopulta muotoutuvat.

    Organisaation arjessa tämä tarkoittaa siirtymävaihetta. Aikataulut voivat tarkentua, mutta valmistautumista ei kannata keskeyttää. Tilannetta pitää seurata ja samalla rakentaa perusasiat kuntoon.

    GDPR ei katoa, mutta katse siirtyy riskiin

    Yksi keskeinen viesti liittyi siihen, milloin tieto on henkilötietoa. Se ei ole sitä automaattisesti jokaiselle toimijalle. Arviointi sidotaan siihen, voiko kyseinen taho tunnistaa henkilön kohtuullisesti käytettävissä olevin keinoin. Tämä voi selkeyttää monia tilanteita, mutta ei poista tapauskohtaista harkintaa.

    Tietoturvaloukkausten osalta keskusteltiin mallista, jossa painopiste olisi korkean riskin tilanteissa. Samalla pohditaan määräaikojen muutoksia ja ilmoituskäytäntöjen yhtenäistämistä. Suunta on selvästi riskiperusteisempi.

    Esillä oli myös rekisterinpitäjän liikkumavara tilanteissa, joissa tietopyyntöoikeutta käytetään selvästi muuhun kuin tietosuojaan liittyvään tarkoitukseen. Tämä on monelle arjessa tuttu ja työläs kysymys.

    Evästeet selkiytyvät

    Evästeisiin liittyen suunta vie kohti selkeämpiä suostumuskäytäntöjä. Ajatus helposta kieltäytymisestä nousee vahvasti esiin. Samalla rajoitetaan sitä, kuinka usein suostumusta voidaan pyytää uudelleen. Tietyt käyttötarkoitukset, kuten omat aggregoidut tilastot ja turvallisuus, ovat myös tarkastelussa.

    Käytännössä tämä ohjaa rakentamaan ratkaisuja, joissa käyttäjä oikeasti ymmärtää, mihin suostuu ja mistä voi kieltäytyä.

    Data Act koskettaa yhä useampaa

    Datasäädöksen ytimessä on verkkoon liitettyjen tuotteiden ja niihin liittyvien palveluiden tuottama data. Kuka saa käyttää sitä. Millä ehdoilla. Ja kenelle sitä pitää luovuttaa. Webinaarissa käytiin läpi rooleja, kuten käyttäjä, datan haltija ja datan vastaanottaja, sekä velvoitteita datan saataville asettamiseen.

    Tämä ei jää juridiikkaan. Se linkittyy sopimuksiin, tuotesuunnitteluun ja palvelurakenteisiin. Esillä olivat myös datankäsittelypalveluihin, palvelun vaihtamiseen ja sopimusehtojen kohtuullisuuteen liittyvät vaatimukset.

    Iso kuva jäsenelle

    Sääntely ei ole katoamassa. Sitä tarkastellaan nyt aiempaa enemmän kokonaisuutena ja riskien kautta. Samanaikaiset muutokset vaikuttavat siihen, miten dataa, tekoälyä ja tietosuojaa organisaatioissa johdetaan.

    Tämä on hyvä hetki katsoa omaa tekemistä rehellisesti. Missä hallinnointi vie paljon aikaa, mutta todellinen riski on pieni. Missä taas vaikutukset voivat olla suuria, vaikka niitä ei vielä näy arjessa. Ja miten datan ja tekoälyn hyödyntäminen rakennetaan niin, että perusta kestää myös silloin, kun tulkinnat tarkentuvat.

    Katso tallenne jäsenillemme avoimesta materiaalipankista. Tilaisuudet jatkuvat jälleen kevätkaudella uusin aihein ja asiantuntijoin. Kannustamme lämpimästi tilaamaan turvallisuusteemaisen uutiskirjeen, jotta saat tapahtumakutsut suoraan sähköpostiisi ja pysyt hyvin mukana siitä, mitä seuraavaksi on tulossa.


    Blogi on julkaistu ensimmäistä kertaa Excellence Finlandin sivustolla 2.2.2026, jossa työskentelen yhteisömanagerina ja tuottajana. Kuva otsikossa: Mikko Käkelä