Avainsana: markkinointi

  • Yhteisömanagerin työnkuva Suomessa 2026

    Yhteisömanagerin työnkuva Suomessa 2026

    Kolme vuotta sitten kirjoitin yhteisömanagerin työstä. Silloin se oli ”kuuma aihe maailmalla”. Nyt, vuonna 2026, tilanne on toinen: yhteisömanagerointi ei ole enää trendi vaan jo aika vakiintunut ammatti. Organisaatiot ovat oppineet kantapään kautta, että yhteisöä ei rakenneta somepostauksin eikä sen johtaminen ole ”kivaa lisätyötä” jollekin, jolla sattuu olemaan aikaa.

    Yhteisömanageri on ammattilainen, jolla on selkeä rooli ja vastuualue. Mutta mikä se rooli oikein on vuonna 2026, kun sosiaalinen media on täynnä tekoälyä, ihmiset kaipaavat aitoja kohtaamisia ja organisaatiot yrittävät tasapainoilla tehokkuuden ja inhimillisyyden välillä?

    Kerron miltä työ näyttää nyt ja mihin se on menossa.

    Mikä on muuttunut vuodesta 2023?

    Yhteisömanagerointi ei ole enää pelkästään some-työtä. Se ei ole koskaan ollutkaan, mutta nyt organisaatiot alkavat ymmärtää sen paremmin. Yhteisö elää monessa paikassa yhtä aikaa: verkossa, tapahtumissa, sähköpostissa, keskusteluissa ja kohtaamisissa. Yhteisömanagerin työ on varmistaa, että nämä kaikki nivoutuvat yhteen ja tukevat samaa tavoitetta.

    Mittaaminen on tullut tärkeämmäksi ja samalla monimutkaisemmaksi. Pelkkä seuraajamäärä tai tykkäysten laskeminen ei riitä. Nyt pitää ymmärtää mitä merkitsee, kun joku osallistuu keskusteluun, tulee tapahtumaan, suosittelee brändiä tai pysyy mukana vuodesta toiseen. Yhteisömanageri ei siis vain ”luo sisältöä” vaan rakentaa järjestelmiä, joissa voidaan nähdä mikä toimii ja miksi.

    Rooli on kasvanut strategisemmaksi. Yhteisömanageri ei ole enää se, joka ”hoitaa somepostaukset ja vastaa kommentteihin”. Hän on mukana päättämässä miten organisaatio kohtaa ihmisensä, miten se rakentaa luottamusta ja miten se luo tilaa merkityksellisille kohtaamisille.

    Hyvä yhteisömanageri näkee suuremman kuvan ja osaa kertoa johdolle miksi yhteisötyö on investointi, ei kuluerä.

    Mitä yhteisömanageri tekee arjessa?

    Työ vaihtelee päivästä toiseen, mutta muutama asia toistuu:

    Yhteisön pulssin tunnistaminen

    Yhteisömanageri tietää mitä yhteisössä tapahtuu. Kuka on aktiivinen, kuka hiljainen, missä kohdassa ihmiset innostuvat ja missä he tippuvat pois. Tämä vaatii sekä dataa että tuntumaa. Pelkkä analytiikka ei kerro kaikkea, mutta ei myöskään pelkkä ”fiilis”.

    Sisällön ja kokemusten suunnittelu

    Yhteisömanageri ei vain postaa someen. Hän suunnittelee kokonaisuuksia: mitä jäsenet tarvitsevat nyt, miten heitä voi auttaa, millaisia kohtaamisia tarvitaan ja miten ne toteutetaan. Sisältö voi olla blogipostaus, uutiskirje, tapahtuma, keskustelu tai jotain ihan muuta. Pointti on, että se palvelee yhteisön tarpeita, ei vain täytä sisältökalenteria.

    Tapahtumien ja kohtaamisten tuottaminen

    Lähes jokaisessa yhteisössä on jossain vaiheessa tarve kohdata kasvokkain. Yhteisömanageri on usein vastuussa siitä, että nämä tapaamiset toteutuvat ja että ne ovat merkityksellisiä. Tämä tarkoittaa käytännössä kaikkea konseptoinnista, budjetoinnista, kumppanuuksista, markkinoinnista ja käytännön toteutuksesta jälkihoitoon.

    Vuorovaikutuksen ylläpito ja moderoiminen

    Yhteisö tarvitsee jonkun, joka pitää keskustelun turvallisena, tervetulleena ja rakentavana. Yhteisömanageri vastaa kysymyksiin, huolehtii että uudet jäsenet tuntevat olonsa tervetulleiksi ja puuttuu tilanteisiin ennen kuin ne eskaloituvat. Hän myös rohkaisee ihmisiä osallistumaan ja luo rakenteita, joissa osallistuminen on helppoa.

    Yhteistyö muiden tiimien kanssa

    Yhteisömanageri ei toimi yksin. Hän tekee töitä markkinoinnin, myynnin, tuotekehityksen ja asiakaspalvelun kanssa. Yhteisö on paikka, jossa organisaatio oppii jäsenistään ja jäsenet oppivat organisaatiosta. Yhteisömanageri varmistaa, että tieto kulkee molempiin suuntiin.

    Mittaaminen ja raportointi

    Yhteisömanagerin pitää osata kertoa miksi yhteisötyö on tärkeää ja mitä se tuottaa. Tämä tarkoittaa mittaamista, analysointia ja raportointia. Mutta hyvä yhteisömanageri ei jää numeroiden taakse vaan osaa antaa niille kontekstin: miksi tämä kehitys on tärkeä, mitä se kertoo ja mitä sen perusteella kannattaa tehdä seuraavaksi.

    Mitä yhteisömanagerointi EI ole

    Koska rooli on vielä monelle epäselvä, puretaan muutama harhaluulo:

    Yhteisömanageri ei ole somevaikuttaja

    Vaikka some on osa työtä, yhteisömanagerin tehtävä ei ole kerryttää seuraajia itselleen vaan rakentaa yhteisöä organisaation ympärille. Huomio on muissa, ei itsessä.

    Yhteisömanageri ei ole asiakaspalvelija

    Yhteisömanageri vastaa kysymyksiin ja auttaa ihmisiä, mutta hän ei ole asiakaspalvelu. Hän rakentaa järjestelmiä ja kokemuksia, jotka tukevat koko yhteisöä, ei vain yksittäisiä tikettejä.

    Yhteisömanageri ei ole markkinoija

    Markkinoinnin tavoite on löytää uusia asiakkaita. Yhteisömanageroinnin tavoite on pitää huolta nykyisistä jäsenistä ja rakentaa heidän ympärilleen yhteisö, joka kasvaa orgaanisesti. Nämä tukevat toisiaan, mutta eivät ole sama asia.

    Yhteisömanagerointi ei ole ”pehmeää hommaa”

    Jos kuulet jonkun sanovan, että yhteisömanagerointi on ”kivaa” tai ”pehmeää”, kyseessä on ihminen, joka ei ymmärrä työn vaativuutta. Yhteisön rakentaminen vaatii strategista ajattelua, kovaa dataa, projektijohtamista, ihmistuntemusta ja kykyä ratkaista ongelmia lennosta. Se ei ole helppoa.

    Millainen on hyvä yhteisömanageri vuonna 2026?

    Ominaisuudet, jotka mainitsin vuonna 2023, pitävät edelleen paikkansa: kommunikaatiotaidot, organisointikyky, analyyttinen ajattelu, empatia ja brändin ymmärtäminen. Mutta vuonna 2026 korostuu myös muutama uusi asia:

    Kyky tehdä päätöksiä epävarmuudessa

    Yhteisöt ovat eläviä ja muuttuvia. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa toimia, eikä kaikkea voi suunnitella etukäteen. Hyvä yhteisömanageri uskaltaa kokeilla, mitata tuloksia ja muuttaa suuntaa tarvittaessa.

    Kyky priorisoida

    Yhteisömanagerin työssä on aina enemmän tehtävää kuin aikaa. Hyvä yhteisömanageri osaa valita mihin keskittyä ja mikä voi odottaa. Hän myös uskaltaa sanoa ei, kun on pakko.

    Kyky kertoa tarinoita datalla

    Numeroiden lukeminen ei riitä. Pitää osata kertoa mitä ne tarkoittavat ja miksi ne ovat tärkeitä. Hyvä yhteisömanageri osaa yhdistää datan, tarinat ja strategian niin, että organisaation johto ymmärtää yhteisötyön arvon.

    Kyky rakentaa luottamusta

    Luottamus on kaiken perusta. Yhteisömanageri luo tilaa, jossa ihmiset uskaltavat olla oma itsensä, jakaa ajatuksiaan ja osallistua. Tämä vaatii johdonmukaisuutta, läsnäoloa ja kykyä pitää lupauksensa.

    Mihin yhteisömanagerointi on menossa?

    Yhteisömanagerointi on vakiintumassa omaksi ammatikseen. Se ei ole enää ”lisätehtävä” jollekin muulle, vaan oma roolinsa selkeästi määritellyin tavoittein ja mittarein.

    Samaan aikaan yhteisömanageroinnin painopiste siirtyy yhä enemmän pois pelkästä somesta kohti kokonaisvaltaista kokemusta. Yhteisö ei elä vain yhdessä kanavassa vaan monessa paikassa samanaikaisesti. Yhteisömanagerin työ on varmistaa, että kokemus on johdonmukainen ja merkityksellinen riippumatta siitä, missä jäsen kohtaa yhteisön.

    Teknologia tuo uusia työkaluja, mutta samalla korostuu ihmisläheisyys. Kun tekoäly hoitaa rutiinit, yhteisömanagerin rooli painottuu entistä enemmän strategiseen ajatteluun, ihmissuhteiden rakentamiseen ja kokemusten suunnitteluun.

    Yhteisömanagerointi on yhä useammin mukana organisaation strategiassa. Hyvät organisaatiot ymmärtävät, että yhteisö ei ole markkinoinnin sivutuote vaan keskeinen osa tapaa, jolla ne luovat arvoa, rakentavat luottamusta ja kasvavat.

    Pohditko oletko oikealla polulla tai miksi tarvitset yhteisömanagerin?

    Yhteisömanagerin työ vuonna 2026 on paljon muutakin kuin somepostausten julkaisemista. Se on strategista, analyyttista, luovaa ja ennen kaikkea ihmisläheistä työtä. Se vaatii kykyä yhdistää iso kuva ja pienet yksityiskohdat, data ja tuntuma, suunnittelu ja nopea reagointi.

    Jos pohdit palkkaamista yhteisömanageria, älä etsi ”somehommien hoitajaa”. Etsi ihminen, joka ymmärtää liiketoiminnan, osaa rakentaa merkityksellisiä kokemuksia ja uskaltaa tehdä päätöksiä. Etsi joku, joka näkee yhteisön voimavarana, ei vain viestintäkanavana.

    Ja jos pohdit olisiko yhteisömanagerointi sinun polkusi, kysy itseltäsi: kiinnostaako sinua rakentaa jotain joka kasvaa, kehittyy ja elää? Nautitko siitä, että yhdistät strategian, ihmiset ja käytännön toteutuksen? Onko sinulla kykyä nähdä mahdollisuuksia siellä, missä muut näkevät vain haasteita?

    Jos vastasit kyllä, olet oikealla tiellä.


  • Kolme uutta LinkedIn-sertifikaattia ja pehmeä lasku töihin

    Kolme uutta LinkedIn-sertifikaattia ja pehmeä lasku töihin

    Aloitin vuoden 2026 suorittamalla kolme LinkedIn-sertifikaattia. Rehellinen syy oli hyvin arkinen: halusin pehmeän laskun töihin ja sen tunteen, että ensimmäisen viikon aikana tapahtui jotain konkreettista. Onneksi tämä oli juuri sopivan napakka “minä saan tämän valmiiksi” -projekti. 🙏😅

    Suoritin seuraavat sertifikaatit (voimassa 1/2026–1/2028):

    • LinkedIn Marketing Strategy Certification
    • LinkedIn Advertising Fundamentals Certification
    • LinkedIn Content and Creative Design Certification.

    Mitä hyötyä tästä on käytännössä? Minulle nämä tarkoittavat selkeämpää otetta siihen, miten LinkedInissä rakennetaan markkinointia niin, että strategia, mainonta ja sisältö tukevat toisiaan. Vähemmän arvailua, enemmän perusteltuja valintoja: kohdennus, viestit, luova toteutus ja kampanjoiden optimointi pysyvät paremmin samassa linjassa.

    Ovat muuten maksuttomia ja suorittamaan niitä pääsee täältä: LinkedIn Marketing Labs


  • Uudet HubSpot-sertifikaatit: selkeyttä ja mittaamista markkinointiin

    Uudet HubSpot-sertifikaatit: selkeyttä ja mittaamista markkinointiin

    Olen suorittanut viime vuosina sertifikaatteja, jotka tukevat kahta ydinaluetta: markkinointia ja viestintää (sisältö, sähköposti, some, analytiikka) sekä toiminnan kehittämistä (Lean/Six Sigma -ajattelu).

    Päivitin alkuvuodesta 2026 osaamistani HubSpot Academyn sertifikaateilla: Content Marketing Certification ja Email Marketing Certified.

    Käytännössä tämä tarkoittaa entistä parempaa otetta sisältöjen suunnitteluun, kohdentamiseen ja mittaamiseen, sekä sähköpostimarkkinointiin, joka palvelee oikeasti asiakaskokemusta. Sertifikaatit ovat voimassa 1/2026–2/2028.

    Voit kurkata kaikkien sertifikaattien lisätietoja LinkedIn -tililtäni.


  • Hiilijalanjälki pähkinänkuoressa

    Hiilijalanjälki pähkinänkuoressa

    Kuinka yritys voi ymmärtää ilmastovaikutuksensa, tunnistaa suurimmat päästölähteensä ja tehdä päätöksiä, jotka kestävät tarkemman tarkastelun? Asiantuntijana on verkostokumppanimme Laura Björk, vanhempi yritysvastuuasiantuntija Taigawise Oy:stä.

    Laura työskentelee yritysten ympäristövastuun ja kestävyysraportoinnin parissa. Hän avaa hiilijalanjäljen merkityksen tavalla, joka tekee kokonaisuudesta helposti lähestyttävän: mistä päästöt syntyvät, mitä laskenta vaatii ja miten tuloksia voi hyödyntää yrityksen arjessa. Näitä kysymyksiä tarkastelemme 3.12.2025 webinaaritallenteella, joka on katsottavissa jäsenille avoimessa materiaalipankissa.

    Webinaaritallenteella käymme läpi hiilijalanjäljen keskeiset osa-alueet: mitä peruskäsitteet tarkoittavat, mihin laskenta perustuu ja millaista dataa tarvitaan luotettavan kokonaisuuden rakentamiseen. Tarkastelemme myös päästökertoimien valintaa, itse laskentaa ja sitä, miten tulokset raportoidaan niin, että ne tukevat yrityksen päätöksentekoa ja viestintää. Lopussa on osio yleisökysymyksille, jossa pureudumme käytännön haasteisiin ja ratkaisuihin.

    Osallistujien palautteesta välittyi, että kokonaisuus osuu tarpeeseen:

    ”Esittäjän vankka asiantuntijuus, mutta silti hyvin ymmärrettävässä muodossa saatu iso asia tunnin webinaariin kiteytettynä. Silti oli saatu myös hyviä esimerkkejä mahdutettua, eikä ollut yhtään kiireen tuntua. Kiitokset Laura Björkille ja tietysti järjestävälle taholle! :)”

    ”Todella hyvä tietopaketti, ja pidin Lauran asiantuntevasta ja selkeästä esityksestä, tämä kokonaisuus oli oikein hyödyllinen!”

    ”Erittäin selkeä esitys.”

    Kokonaisuus toimii hyvänä johdatuksena siihen, miksi hiilijalanjäljen laskenta on yrityksille hyödyllinen työkalu ja miten se tukee sekä taloudellisia että ympäristöön liittyviä valintoja. Jos haluat sukeltaa aiheeseen tarkemmin ja kuulla keskustelun asiantuntijan kanssa, lisäsin tekstin loppuun linkin Excellence Finlandin sivuille.


    Blogi on julkaistu ensimmäistä kertaa Excellence Finlandin sivustolla 8.12.2025, jossa työskentelen yhteisömanagerina ja tuottajana. Kuva otsikossa: Mikko Käkelä


  • ISO 9000 -sarjan uudistukset, mitä sinun kannattaa tietää jo nyt

    ISO 9000 -sarjan uudistukset, mitä sinun kannattaa tietää jo nyt

    Laadunhallinnan standardit uudistuvat, koska organisaatioiden toimintaympäristö elää nopeaa muutosta. Yrityksiä johdetaan tänä päivänä tilanteissa, joissa vaatimukset kasvavat, teknologia kehittyy ja arjen päätöksillä on entistä suurempi vaikutus siihen, miten asiakkaat, sidosryhmät ja henkilöstö kokevat organisaation luotettavuuden. Siksi ISO 9000 -sarjan päivitykset ovat nyt erityisen merkityksellisiä.

    Nykyinen versio ei enää täysin kuvaa sitä todellisuutta, jossa organisaatiot toimivat. Vastuullisuus, muutosten hallinta, prosessien kypsyys ja toimintaympäristön kompleksisuus näkyvät arjessa eri tavoin kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Standardien tehtävänä on tukea tätä arkea, ei jäädä siitä jälkeen.

    SFS Suomen Standardit vastaa standardoinnista Suomessa (sähkö- ja telealaa lukuun ottamatta) ja varmistaa yhdessä toimialayhteisöjen ja asiantuntijaverkoston kanssa, että suomalaiset näkökulmat näkyvät sekä eurooppalaisessa CENissä että kansainvälisessä ISOssa. SFS:n standardoinnin asiantuntija Sanna Korhonen tietää hyvin, miten standardien muutokset tulevat näkymään yritysten arjessa. Lue alta Sannan vinkit, mitä jo vuonna 2026 kannattaa ottaa huomioon.

    ISO 9000 -sarjan uudistukset: mitä on tulossa?

    Standardiuudistuksen esityksen keskeiset aikataulut olivat monelle helpotus: muutokset tulevat järkevällä tahdilla. Aikaa valmistautua siis on. Nyt on hyvä hetki arvioida omaa toimintaa ilman kiirettä.

    Aikataulu:

    • ISO 9000: loppuäänestys ja arvioitu julkaisu alkuvuonna 2026
    • ISO 9002: nousu standardiksi keväällä 2027

    ISO 9001:202x – päivitykset, joilla on käytännön vaikutusta

    Päivitystyön tavoitteena on varmistaa, että ISO 9001 heijastaa tämän päivän laadunhallinnan käytäntöjä ja tukee organisaatioiden arkea. Muutoksissa korostuvat johtaminen, selkeys ja vaikuttavuus. Näistä kohdista kannattaa olla tietoinen:

    • toimintaympäristön arvioinnissa huomioidaan ilmastonmuutoksen vaikutukset
    • johtajuudelta odotetaan selkeämmin eettisyyttä ja laatukulttuurin rakentamista
    • riskit ja mahdollisuudet käsitellään erillisinä kokonaisuuksina
    • muutostenhallintaan lisätään vaatimuksia viestinnästä ja vaikutusten arvioinnista
    • painopiste siirtyy tuotteiden ja palvelujen vaatimuksista koko johtamisjärjestelmän toimivuuteen

    Lisäksi opastava liite A selkeytyy. Sen tarkoituksena on auttaa tulkintojen yhdenmukaistamisessa ja ehkäistä väärinkäsityksiä esimerkiksi toimintaympäristön, johtamisen ja parantamisen osalta.

    Kurkkaa myös BSI:n video YouTubesta. He toimivat uudistusta valmistelevan työryhmän sihteeristönä ja ovat koonneet hyvän katsauksen tulevista muutoksista: https://www.youtube.com/watch?v=AqnQhOfukKk&t=27s

    ISO 9000:2026 – käsitteet selkeytyvät

    ISO 9000 toimii koko sarjan perustana, joten sen päivityksillä on erityinen merkitys. Uuteen versioon lisätään käsitteitä, jotka kuvaavat organisaatioiden nykypäivää: kiertotalous, uudet teknologiat, prosessienhallinta, muutostenhallinta, jatkuvuus, riskiperusteinen ajattelu ja laatukulttuuri.

    Selkeä terminologia helpottaa yhteistyötä, viestintää ja laadunhallinnan ymmärrettävyyttä sekä organisaation sisällä että ulospäin.

    Mitä organisaatioiden kannattaa tehdä seuraavaksi?

    Uudistukset tulevat käyttöön vaiheittain. Kansainvälinen ISO-standardin versio vahvistetaan ensin eurooppalaiseksi EN ISO -versioksi ja sen jälkeen kansalliseksi SFS-EN ISO -standardiksi. SFS julkaisee käännökset ja käyttöönotolle annetaan 2-3 vuoden siirtymäaika.

    Muutos ei vaadi suurta remonttia. Riittää, että pysähdyt hetkeksi katsomaan kokonaisuutta ja varmistat, että perusasiat ovat kunnossa. Sen jälkeen kyse on enää pienistä viilauksista ja siitä, miten uusi ajattelu tuodaan osaksi arkea.

    Hyvä alku on pohtia esimerkiksi näitä:

    • Miten hyvin nykyinen johtamisjärjestelmä tukee toiminnan vaikuttavuutta?
    • Onko riskien ja muutosten käsittely selkeää?
    • Onko johtajuus linjassa uuden ajattelun kanssa?
    • Miten puhumme laadusta omassa organisaatiossa?

    Blogi on julkaistu ensimmäistä kertaa Excellence Finlandin sivustolla 4.12.2025, jossa työskentelen yhteisömanagerina ja tuottajana. Kuva otsikossa: Mikko Käkelä