Johanna Lohiluoma

Tekijä: admin

  • Älä piilota yhteisöäsi algoritmien taakse

    Älä piilota yhteisöäsi algoritmien taakse

    Jos yhteisö löytyy vain sattumalta, se jää tyhjäksi. Silloin kyse ei ole siitä, etteikö sinulla olisi jotain arvokasta tarjottavaa. Kyse on siitä, ettei kukaan tiedä, miten sinut löytää.

    Hyvin hoidettu yhteisö tekee ovesta niin selkeän, ettei tarvitse arvailla, mistä sisään pääsee. Huonosti hoidettu luottaa siihen, että “kyllä ne meidät löytävät” vaikka ovi on piilossa kahden bannerin, turhan nettitestin, esittelyvideon, kolmen alavalikon ja yhden “tilaa uutiskirje” -ponnahdusikkunan takana. Ja jos pääset siitä läpi, sinua odottaa tekoälyavusteinen chätti, joka ei ymmärrä kysymystäsi, mutta tarjoaa luettavaksi kolme täysin aiheeseen liittymätöntä artikkelia.

    Tämä ei ole vain verkkosivujen ongelma. Sama ilmiö näkyy tapahtumissa ja verkostoissa. On ohjelmaa, mutta ei selkeää kutsua. On sisältöä, mutta ei reittiä sen pariin. On yhteisö, joka elää ja hengittää jäsentensä kautta, mutta ovi on jätetty raolleen vain niille, jotka sattuvat jo seisomaan kynnyksellä.

    Algoritmit voivat toki tuoda ohikulkijoita. Saatat saada satunnaisia uusia seuraajia, kun postaus osuu oikeaan aikaan oikeaan fiidiin. Mutta niiden varaan ei voi rakentaa mitään pysyvää. Yhteisö, joka nojaa pelkkiin algoritmeihin on vaarassa kadota heti, kun ne muuttuvat.

    Oven avaaminen on viestinnän tehtävä

    Ihminen tulee mukaan silloin, kun viesti on selkeä ja ovi on oikeasti avoinna. Kun hän ymmärtää heti, mitä hyötyä ja merkitystä liittymisestä on. Kun liittyminen tuntuu helpolta, eikä sitä tarvitse etsiä hakukoneen, alavalikoiden ja ohimenevien somejulkaisujen seasta.

    Markkinointi ja viestintä eivät ole koristeita, jotka liimataan päälle vasta lopuksi. Ne ovat itse ovi ja sen ympärille rakennettu ympäristö. Jos ovi on näkyvä, valaistu ja kutsuva, ihmiset astuvat sisään. Jos taas jätät oven pimeälle kujalle ja toivot, että joku löytää sinne karttaa seuraamalla, olet itse tehnyt asiasta tarpeettoman vaikean.

    Hyvä viestintä ei tarvitse suuria kikkailuja. Se tarvitsee vain rehellisyyttä, johdonmukaisuutta ja kykyä katsoa asioita uuden jäsenen silmin. Miltä kaikki näyttää ulkopuolelta? Kuinka nopeasti syntyy tunne, että täällä on tilaa myös minulle?

    Avaa ovi. Sytytä valot. Laita kyltti näkyviin. Tervetuloa.

  • Kevätkaudella 24 tapahtumaa, yli 1800 ilmoittautunutta

    Kevätkaudella 24 tapahtumaa, yli 1800 ilmoittautunutta

    Ilolla jaamme kanssasi kohokohdat Excellence Finlandin kevätkaudesta 2025. Yhteisömme kokoontui 24 tilaisuuteen, joissa oli yhteensä lähes 1200 osallistujaa. Kevät tarjosi mahdollisuuksia oppia, verkostoitua ja löytää uusia näkökulmia sekä verkossa että kasvokkain.

    Tapahtumissa pureuduimme muun muassa prosessien kehittämiseen, kiertotalouteen, vastuullisuusraportointiin, tietoturvaan ja muutosjohtamiseen. Lisäksi case-puheenvuorot VTT:ltä ja Fujitsulta toivat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten tunnejohtaminen ja vastuullisuus näkyvät organisaatioiden arjessa.

    Osa kevään virtuaalitapahtumista tallennettiin, ja ne löytyvät jäsenillemme avoimesta materiaalipankista. Näin voit palata puheenvuoroihin myös jälkikäteen, oli kyse sitten inspiroivasta asiantuntijaesityksestä, käytännön case-esimerkistä tai ajankohtaisesta katsauksesta. Tallenteet tarjoavat mahdollisuuden oppia omaan tahtiin ja nostaa esiin juuri ne aiheet, jotka ovat sinulle ja organisaatiollesi tärkeimpiä.

    Osallistujapalaute

    Tärkein mittarimme on Experience Value Score (EVS), jota mitataan kysymällä: oliko tapahtuma aikasi arvoista? Kevään aikana saimme runsaasti palautetta, joka kertoo, että tilaisuudet osuivat oikeaan tarpeeseen.

    Tapahtumien EVS oli 81. Se kertoo meille, että tapahtumat koettiin aidosti ajankäytön arvoisiksi. Tämä tietysti ilahduttaa erityisesti meitä järjestäjiä. Tässä muutamia nostoja keväältä:

    ”Esitys oli kannustava, positiivinen, tarpeeksi lyhyt ja konkreettisia työkaluja sisältävä hyvä aamunavaus. Kiitokset!”

    ”Hyvää ja arvokasta tietoa, jota voin viedä käytäntöön. Vahvistaa otetta asioihin ja rohkaisee eteenpäin sekä itseäni että kollegoita.”

    ”Tapahtumasta sai todella hyviä käytännön vinkkejä vastuullisuustyöhön. Tilaisuus oli todella inspiroiva ja mielenkiintoinen!”

    ”Erinomainen tiivis katsaus direktiiviin, antoi hyvän kokonaiskuvan ja ohjeita myös käytännön tasolla. Miellyttävä puhuja.”

    Kiitos jokaiselle kevään tapahtumiin osallistuneelle ja ajatuksiaan jakaneelle. Olemme lukeneet palautteet lämmöllä ja arvostamme kovasti aikaa, jonka vietitte kanssamme.

    Toivottavasti näemme uudelleen nyt syksyllä. Luvassa on tilaisuuksia, jotka jatkavat keskusteluja, avaavat uusia teemoja ja tarjoavat käytännön työkaluja arkeen.

    Keitä me olemme

    Me Excellence Finlandilla kokoamme yhteen heidät, jotka haluavat tehdä asiat paremmin. Mukana on jo lähes 400 organisaatiota yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Yhteisömme koostuu johtajista ja asiantuntijoista, jotka ovat sitoutuneita organisaatioidensa kilpailukyvyn, laadun ja johtamisen kehittämiseen.

    Pysy kuulolla ja liity mukaan, kun yhteisö kokoontuu jälleen. Kurkkaa tapahtumakalenterista kaikki maksuttomat jäsentapahtumamme, olet lämpimästi tervetullut mukaan!

    Aiempi julkaisu: Excellence Finlandin uutisissa 25.8.2025, jossa työskentelen yhteisömanagerina ja tuottajana.

  • Arvioi organisaatiosi tietoturvan todellinen tila

    Arvioi organisaatiosi tietoturvan todellinen tila

    Kukaan ei voi rakentaa puolestasi kulttuuria, jossa riskit tunnistetaan ajoissa ja virheistä puhutaan. Tietoturva näkyy siinä, miten organisaatiossa johdetaan, viestitään, reagoidaan ja tehdään arjen päätöksiä.

    Kun haluat selvittää, miten hyvin organisaatiosi tietoturva todella toimii, älä tyydy pelkkiin auditointiraportteihin. Tarkastele, miten tietoturva näkyy päätöksenteossa, arjen käytännöissä ja organisaatiokulttuurissa.

    Onko tietoturva osa johtamista vai mukana vasta, kun jotain tapahtuu?

    Tietoturva toimii vain silloin, kun se on osa strategista päätöksentekoa. Ensimmäinen kysymys kuuluukin: onko tietoturva mukana johdon agendalla? Ymmärretäänkö millaisia mittareja käytetään ja miksi, sillä liian tekniset mittarit hukuttavat viestin, liian kevyet antavat väärän kuvan turvallisuudesta. Ollaanko siis aidosti valmiita toimimaan, kun uhka konkretisoituu?

    Entä riskienhallinta? Ovatko tunnistetut uhat oikeasti olennaisia? Onko huomioitu myös toimitusketjut, henkilöstöriskit tai pilviympäristöjen konfigurointivirheet?

    Poikkeamat kuuluvat peliin. Organisaatio, jossa ”ei koskaan tapahdu mitään”, ei välttämättä ole suojassa vaan sokea. Poikkeamat ovat todennäköisiä. Kysymys ei ole siitä, voidaanko ne estää kokonaan, vaan siitä, miten niihin reagoidaan. Onko toimintamalli selkeä ja harjoiteltu, vai ryhdytäänkö improvisoimaan vasta, kun tilanne on päällä?

    Onko henkilöstö tietoturvatietoinen ja roolinsa mukaisesti varustettu?

    Tietoturvan pelisääntöjen ei pidä olla pöytälaatikkoon unohtuva powerpoint-esitys, joka kaivetaan esille kerran vuodessa. Niiden on pysyttävä ajan tasalla ja heijastettava organisaation toimintaa. Käytännön ohjeet toimivat vain, jos ne ovat ymmärrettäviä, helposti löydettävissä ja oikeasti hyödynnettävissä. Jos henkilöstö ei tiedä, miten toimia, vika ei ole heissä vaan ohjeistuksessa.

    Ja joskus yksi visuaalinen ohje toimii paremmin kuin 18-sivuinen PDF.

    Pohdi henkilöstön osaamista seuraavien kysymysten avulla: koulutetaanko ihmisiä roolinsa mukaan? Tarjotaanko oppimista eri yksiköiden tarpeisiin? Onko poikkeamaharjoituksia järjestetty? Uskalletaanko virheistä puhua vai toistetaanko samoja mokia vuodesta toiseen? Organisaatiot, joissa uskalletaan kertoa havainnoista ja oppia niistä, pärjäävät todennäköisemmin myös silloin, kun pelikaani osuu turbiiniin.

    Siksi harjoittelu on olennainen osa varautumista. Tietojenkalastelutestit, poikkeamatilanteiden simulaatiot ja yksiköiden sisäiset harjoitukset auttavat juurruttamaan osaamista osaksi arkea.

    Teknisiä kontrollipisteitä, kuten pääsynhallintaa, lokien valvontaa ja automaattisia hälytyksiä, ei sovi unohtaa. Mutta tehokkuus ei synny siitä, että kaikki näyttää hyvältä paperilla. Se syntyy siitä, että tiedetään, mitä seurataan, miksi ja miten siihen reagoidaan. Turvallisuus ei ole koskaan valmis, mutta sen pitää olla hallinnassa.

    Tietoturva on osa kulttuuria ja toimintakykyä

    Suurin riski tietoturvassa ovat inhimilliset tekijät. Siksi ihmisten johtaminen on kriittistä: kiire, oletukset ja tutut rutiinit eivät saa hämärtää harkintaa. Hyvin hoidettu tietoturva ei tunnu raskaalta pakkopullalta vaan tukee aidosti sujuvaa työntekoa. Kun henkilöstö on koulutettu, ohjeet tukevat tekemistä, poikkeamiin osataan reagoida ja tekninen suojaus toimii, tietoturva ei ole enää pelkkä velvoite. Se on kilpailuetu ja osa organisaation arkea.

    Kuusi kysymystä, jotka paljastavat, missä mennään:

    • Onko tietoturva aidosti johdon omistama ja seuraama kokonaisuus?
    • Tunnistetaanko ja käsitelläänkö riskit riittävällä tarkkuudella?
    • Reagoidaanko poikkeamiin avoimesti ja niistä oppien vai lakaistaanko ne maton alle?
    • Löytääkö henkilöstö ohjeet silloin kun niitä tarvitaan ja ovatko ne ymmärrettäviä?
    • Onko osaaminen ajan tasalla ja onko harjoiteltu myös käytännössä?
    • Tiedetäänkö, mitä teknisesti valvotaan ja mihin sillä pyritään?

    Jos kaikkiin vastaat kyllä, olet jo hyvällä tiellä. Jos joku kohta kirpaisee, hyvä. Silloin tiedät, mihin tarttua ennen kuin ensimmäinen kyberpoikkeama koputtaa ovelle.

    Ja jos kaipaat sparrausta ja vertaistukea, täällä me ollaan. Sinua varten. Tietoturva ry tarjoaa alustan vertaisoppimiseen, keskusteluun ja ajankohtaisen osaamisen kehittämiseen. Jos haluat tukea tietoturvatoimintanne arviointiin tai verkostoitua muiden alan asiantuntijoiden kanssa, tutustu toimintaamme ja liity mukaan: https://tietoturva.fi/jaseneksi/

    Kirjoittajat

    Kimmo Rousku, hallituksen jäsen. LinkedIn
    Johanna Lohiluoma, hallituksen jäsen. LinkedIn

    Blogi on julkaistu alunperin Tietoturva ry:n blogissa 13.8.2025.

  • Zero-click content. Mitä seuraavaksi?

    Zero-click content. Mitä seuraavaksi?

    Zero-click content on sisältöä, jonka voi kuluttaa heti siinä kanavassa, missä siihen törmää. Klikkausta ei tarvita. Sosiaalisen median algoritmit ovat jo pitkään suosineet tätä: linkit jäävät piiloon ja näkyvyyden saa se, mikä pysyy alustalla. Nyt sama logiikka näkyy myös Googlen ja tekoälyjen tarjoamissa vastauksissa. Tieto tulee suoraan ruudulle, eikä verkkosivulle ole välttämätöntä mennä.

    Muutos näkyy jo luvuissa. Bainin tutkimuksen mukaan kahdeksan kymmenestä kuluttajasta luottaa zero-click -vastauksiin ainakin osassa hakujaan. Tämä on vähentänyt verkkosivujen orgaanista liikennettä arviolta 15–25 % (Bain & Company). Uutismediat kokevat ilmiön kaikkein voimakkaimmin: Googlen AI Overviews nosti zero-click -hakujen osuutta 56 %:sta 69 %:iin, ja uutisten kuukausittainen liikenne putosi 2,3 miljardista alle 1,7 miljardiin (New York Post).

    Brändille tämä tarkoittaa uutta asetelmaa. Verkkosivu ei ole enää sisällön lopullinen määränpää, vaan yksi pysähdyspaikka muiden joukossa. Sisällön on toimittava itsenäisesti siinä kanavassa, johon se julkaistaan. Se ei voi olla pelkkä houkutin klikkaukselle, vaan sen on kannettava viesti alusta loppuun.

    Mittaaminen muuttuu

    Klikit ja liikenne eivät enää yksin riitä kertomaan, kuinka laajasti viesti tavoittaa yleisön. Tätä on alettu kutsua Great Decouplingiksi. Termi on lainattu taloustieteestä, jossa sillä viitattiin tuottavuuden ja palkkojen eriytymiseen. Digimarkkinoinnissa se kuvaa samaa logiikkaa: näkyvyys voi kasvaa, mutta klikkaukset eivät enää seuraa mukana (Ahrefs). Liikenteen seuraaminen kokonaisuutena menettää merkitystään, ja huomio kannattaa siirtää sen laatuun: millaisia kohderyhmiä tavoitetaan, miten eri kanavien tuoma liikenne käyttäytyy ja mitä mikrokonversioita syntyy.

    Sisällöntuotanto siirtyy siis entistä enemmän muokkaamiseen ja toistamiseen. Yksi viesti on osattava pukea moneen eri muotoon ja julkaista useissa kanavissa, jotta se löytyy myös silloin, kun tekoäly typistää kaiken pariin lauseeseen. Tämä ei tarkoita määrän paisuttamista, vaan viestin pitämistä joustavana eri ympäristöissä.

    Sisällöntuotanto siirtyy entistä enemmän muokkaamiseen ja toistamiseen

    Yksi viesti on osattava pukea moneen eri muotoon ja julkaista useissa kanavissa, jotta se löytyy myös silloin, kun tekoäly typistää kaiken pariin lauseeseen. Tämä ei tarkoita määrän paisuttamista, vaan viestin pitämistä joustavana eri ympäristöissä. Käytännön esimerkkejä tästä ovat videot, jotka toimivat jo itsessään ilman klikkiä, sekä LinkedInin document ad -mainokset, joissa sisältö kulutetaan suoraan syötteessä. Myös yksinkertaiset kuvamainokset tai infograafit rakentavat muistijälkeä ilman, että käyttäjä poistuu alustalta.

    Kaikki kanavat eivät kuitenkaan toimi zero-click -logiikalla. Sähköposti ja tapahtumat perustuvat yhä siihen, että ihminen ohjataan eteenpäin lukemaan, ilmoittautumaan tai täyttämään lomakkeen. Siksi sisältö saattaa jatkossa jakautua kahteen koriin: ensisijaisiin kanaviin, joissa viesti rakennetaan zero-click -ajattelulla sekä toissijaisiin, joissa riittää, että sisältö on läsnä ja löydettävissä. Samalla nousee esiin myös uusi osa-alue, AI-optimointi (Generative Engine Optimization, GEO), jonka avulla varmistetaan, että brändi löytyy tekoälyjen tuottamista yhteenvedoista ja mainitaan niissä oikeassa yhteydessä.

    Kyse ei lopulta ole vain klikkien katoamisesta. Tärkeämpää on se, kenen sisältö tunnistetaan luotettavaksi ja arvokkaaksi silloinkin, kun se päätyy hakukoneiden ja tekoälyjen tarjoamiin tiivistelmiin.

  • Yhteisö ei ole CRM-taulukko

    Yhteisö ei ole CRM-taulukko

    Joissakin organisaatioissa jäsen on ihminen. Toisissa hän on rivi Excelissä.

    Ensimmäisessä tapauksessa häntä kuunnellaan, hänelle tarjotaan mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Jälkimmäisessä hänelle lähetetään uutiskirje, jonka otsikko on niin geneerinen, että edes tekoäly ei avaa sitä.

    Kun yhteisöä johdetaan kuin asiakasrekisteriä, keskitytään siihen, mitä jäsenestä voidaan ottaa irti, ei siihen, mitä hän yhteisöstä saa.. Ja silloin alkaa tapahtua sitä, mitä Excel ei kerro: ihmiset häviävät. Ensin hiljaisesti tapahtumista, sitten kokonaan jäsenlistalta. Yhteisön arvo rapautuu, mutta hallitukselle esitetään silti värikäs kaavio, jossa käyrät näyttävät nousua.

    Hyvä yhteisö ei mittaa onnistumista vain rekisterin koolla tai liidien määrällä. Se mittaa sitä, kuinka moni tulee uudestaan. Kuinka moni tuo kaverinsa. Kuinka moni puolustaa yhteisöä selkä suorana, jos joku sitä arvostelee. Kuinka moni kokee, että täällä kannattaa käyttää aikaansa ja energiaansa.

    Jos jäsenestä puhutaan vain “kontaktina” tai “liidinä”, voi olla varma, että hän löytää pian yhteisön, jossa hänellä on nimi, kasvot ja ääni. Ja kun se tapahtuu, häntä ei saa takaisin edes alennuskoodilla ja ilmaisella kahvimukilla.

    Yhteisö ei ole CRM-taulukko. Se on paikka, johon tullaan viihtymään ja palaamaan. Se syntyy vain, jos jäsenen arvo on enemmän kuin hänen sähköpostiosoitteensa. Jos tämä ei ole organisaation selkärangassa asti ymmärretty, kannattaa lopettaa yhteisöpuhe kokonaan ja kutsua sitä suoraan myyntiputkeksi.