Johanna Lohiluoma

Tekijä: admin

  • Auditointi ei ole pakkopulla, vaan paras syy pysähtyä

    Auditointi ei ole pakkopulla, vaan paras syy pysähtyä

    Valvonta. Vaatimukset. Välilehdet, jotka avataan vain kerran vuodessa, juuri ennen auditointia. Jos tämä kuulostaa tutulta, et ole yksin. Auditoinnit näyttäytyvät monelle organisaatiolle edelleen kertarysäyksinä, joissa keskitytään ensisijaisesti siihen, että päästään läpi, ei siihen, mitä voidaan oppia.

    Mutta entä jos ajattelisimme toisin?

    Auditointi ei ole mikään pakollinen paha, joka hoidetaan pois alta hampaita kiristellen. Se voi olla yksi vaikuttavimmista kehittämisen työkaluista ja vieläpä sellainen, joka on jo valmiiksi aikataulutettu ja dokumentoitu. Aika harva kehittämishanke voi sanoa samaa.

    Olen nyt lähes pari vuotta seurannut auditointeja. Ja ymmärtänyt, kuinka paljon potentiaalia niihin usein jää piiloon. Ei siksi, että ihmiset olisivat välinpitämättömiä, vaan siksi, että arki puskee päälle ja auditointi koetaan irrallisena muusta tekemisestä.

    Jos paine auditointiin tulee ulkoa, eikä oma organisaatio sitoudu siihen kunnolla, koko prosessi jää helposti tyhjäksi. Vaatimusten henki ehkä täyttyy, mutta tarkoitus ei. Auditointi tehdään koska täytyy, ei siksi, että sillä haluttaisiin oikeasti oppia tai kehittää. Siksi mahdollisuudet kannattaa miettiä jo etukäteen. Niistä on helpompi ottaa kiinni, kun ajatuksia saa sparrata muiden kanssa. Meillä se onnistuu esimerkiksi maksuttomissa tapahtumissa ja materiaalipankin tallenteiden avulla tai ottamalla asiantuntijaa hihasta kiinni.

    Auditoinnin avulla voi esimerkiksi kirkastaa, miten tarkasteltavat teemat kytkeytyvät organisaation tavoitteisiin. Se voi antaa strategiatyön pohjaksi tilannekuvan vahvuuksista ja kehittämiskohteista tai auttaa tarkastelemaan vuosittain vaihtuvien prosessien, kuten asiakaskokemuksen, johtamisen tai riskienhallinnan, toimivuutta. Oikein hyödynnettynä auditointi ei mittaa menneisyyttä, vaan suuntaa tulevaan.

    Kun auditointi nähdään investointina, sen tarkoitus muuttuu. Se ei ole enää pistemäinen suoritus, vaan tapa rakentaa arkea kestävämmäksi. Samalla voidaan kehittää turvallisuutta, lisätä henkilöstön tietoisuutta ja varmistaa, että liiketoiminta pysyy suunnassa, silloinkin kun maailma ei pysy paikallaan.

    Auditointi ei siis ole vain laatupoikkeamien etsintää tai raporttien täyttämistä. Se on mahdollisuus pysähtyä ja kysyä: teemmekö oikeita asioita? Toimiiko se, mitä olemme rakentaneet? Onko meillä jokaisella selkeä ymmärrys siitä, miksi tätä tehdään?

    Ja ennen kaikkea: viekö tämä meitä kohti sitä, mitä haluamme olla?

    Kun auditointi on aidosti vuoropuhelua eikä vain tarkastus, se voi vahvistaa luottamusta, nostaa esiin hiljaisia signaaleja ja kirkastaa yhteistä suuntaa. Silloin siitä tulee osa arjen oppimista, ei erillinen rasti ruudukossa.

    Auditointi on investointi, jos niin halutaan. Pakkoruljanssiksi sen tekee vain se, että annetaan sen olla sellainen.

    Haluatko apua tai kastaa varpaasi veteen?

    Me Excellence Finlandissa olemme auttaneet lukuisia organisaatioita valitsemaan juuri heidän tarpeisiinsa sopivat auditointipalvelut ja hyödyntämään niitä kehitystyössään. Asiantuntijamme tuntevat eri toimialojen vaatimukset ja parhaat käytännöt. Ota yhteyttä, kun haluat varmistaa, että auditointi tuottaa todellista lisäarvoa organisaatiollesi.

    Ja jos haluat kastaa varpaat aiheeseen maksutta, olet lämpimästi tervetullut mukaan näihin tilaisuuksiin:

    Aiempi julkaisu: Excellence Finlandin blogissa 12.8.2025, jossa työskentelen yhteisömanagerina ja tuottajana.

  • Laadunvarmistuspäivä kokoaa puolustussektorin laatuasiantuntijat Tampereelle

    Laadunvarmistuspäivä kokoaa puolustussektorin laatuasiantuntijat Tampereelle

    Tämän vuoden Laadunvarmistuspäivä kokoaa Tampereelle poikkeuksellisen ajankohtaisen ja asiantuntevan puhujajoukon. Tapahtuma tarkastelee laatutyötä tilanteessa, jossa pelkät prosessit eivät riitä ja toimittajilta vaaditaan uudenlaista osaamista, reagointikykyä ja yhteistä kieltä puolustussektorin kanssa.

    Päivän aikana keskustellaan siitä, mitä laatuyhteistyö tarkoittaa ympäristössä, jossa toimintakykyä mitataan sekä laadunhallinnan että resilienssin keinoin. Riskienhallinta nähdään prosessia laajempana kokonaisuutena. Esiin tuodaan myös se, mitä tapahtuu silloin, kun kaikki ei suju suunnitellusti. AQAP-standardit irrotetaan teoriasta ja viedään siihen arkeen, jossa ohjelmistot kehittyvät nopeasti, mutta vaatimukset pysyvät tiukkoina. Samalla pohditaan, miten suomalaiset yritykset voivat rakentaa uskottavuutta NATO-markkinoilla ja millaista osaamista niiltä tosiasiassa odotetaan.

    Ensimmäiset puhujat on nyt julkistettu, ja joukko täydentyy vielä. Päivän puhujat tarkastelevat laatua, riskienhallintaa ja puolustushankkeita omista asiantuntijarooleistaan käsin:

    • Juha-Matti Ylitalo, insinööriprikaatikenraali, Puolustusvoimat
    • Heidi Tukkimies, laadunvarmistussektorin johtaja, Puolustusvoimat
    • Oula Heikkinen, laadunvarmistusjohtaja, Pääesikunta
    • Pekka Mäkinen, Senior Quality Manager, Patria Oy
    • Teemu Anttila, toimitusjohtaja, Finnish Operations Center

    Päivän rytmistä ja keskusteluiden kuljetuksesta vastaavat juontajat Ulla Alhamo (Puolustusvoimat) ja Juha Ylä-Autio (Excellence Finland). Aikaa on varattu myös yleisökysymyksille ja keskusteluissa painottuvat käytännön esimerkit sekä kokemusten jakaminen.

    Laadunvarmistuspäivä 2025 järjestetään torstaina 9. lokakuuta klo 8.00–16.00 Tampereella, osoitteessa Valtatie 30. Tilaisuus on maksuton ja järjestetään vain joka toinen vuosi. Nyt siis kannattaa olla hereillä!

    Ilmoittautuminen päättyy 1.10.2025 ja paikkoja on rajoitetusti. Tapahtumaa ei tallenneta eikä materiaaleja jaeta jälkikäteen. Tämä koetaan paikan päällä. Tervetuloa mukaan.

    Aiempi julkaisu: Excellence Finlandin uutisissa 13.8.2025, jossa työskentelen yhteisömanagerina ja tuottajana.

  • Miten rakennetaan yhteisöä organisaatiomuutoksessa?

    Miten rakennetaan yhteisöä organisaatiomuutoksessa?

    Olen ollut mukana niin monissa muutoksissa, että tiedän yhden asian varmaksi: yhteisön rooli ratkaisee. Yhteisö voi olla muutosvoima, joka saa ihmiset puhumaan, kyseenalaistamaan ja etsimään ratkaisuja yhdessä. Tai se voi jäädä kulisseihin, jolloin keskustelu typistyy pienen piirin nyökyttelyksi ja loput vetäytyvät kahvihuoneisiin.

    Muutos on aina tunneasia. Aikataulut ja faktat ovat välttämättömiä, mutta ne eivät saa ketään syttymään. Ihmiset tarvitsevat paikan, jossa voi kysyä, kyseenalaistaa ja silti kokea olevansa osa kokonaisuutta. Yhteisö tukee muutosta silloin, kun tieto on koottu yhteen paikkaan ja se on helppo löytää. On tärkeää kertoa selkeästi, missä mennään, mitä seuraavaksi tapahtuu ja miksi se on merkityksellistä. Avoimuus luo luottamusta, myös silloin, kun vastaus on yksinkertaisesti “emme vielä tiedä”.

    Merkitys ei synny strategiakalvoista vaan ihmisten kokemuksista. Kun muutoksesta kerrotaan eri näkökulmista ja rooleista, se muuttuu konkreettiseksi ja lähelle tulevaksi. Tarinat yhdistävät ja auttavat näkemään, ettei kukaan ole tilanteessa yksin. Onnistumisten esiin nostaminen vahvistaa tätä tunnetta. Kun näkyväksi tehdään tiimit ja ihmiset, jotka ovat löytäneet toimivia tapoja uuden arjen rakentamiseen, syntyy uskoa siihen, että muutos on mahdollinen ja etenee oikeaan suuntaan.

    Yhteisön roolia kannattaa seurata aivan kuten itse muutoksen etenemistä. Keskustelujen sävy ja aktiivisuus, tavoitteiden ymmärrettävyys, uusien toimintatapojen omaksuminen ja tiimien välinen yhteistyö kertovat paljon siitä, miten hyvin yhteisö oikeasti tukee muutosta. Nämä havainnot antavat mahdollisuuden vahvistaa sitä, mikä toimii ja korjata se, mikä ei.

    Kun yhteisö otetaan mukaan aidosti ja sen ääni kuuluu, eikä muutos jää irralliseksi hankkeeksi. Siitä tulee yhteinen prosessi, jota kannetaan yhdessä ja joka jää elämään myös projektin päätyttyä. Se on se hetki, jolloin muutos ei ole enää “heidän projektinsa” vaan meidän yhteinen juttu.

    Lue myös blogit Mikä se yhteisömanageri oikein on? ja Mitä yhteisömanageri todella tekee? Myytit ja totuudet

  • Viisi verkostoa, yksi yhteinen tavoite: toimivampi organisaatio

    Viisi verkostoa, yksi yhteinen tavoite: toimivampi organisaatio

    Kun arjen käytännöt toimivat, taustalla on harkittuja ratkaisuja. Sen rakentamiseen tarvitaan tietoa, näkökulmia, vertaiskeskustelua ja ennen kaikkea ihmisiä, jotka uskaltavat kehittää. Excellence Finlandin asiantuntijaverkostot kokoavat yhteen ne, jotka eivät tyydy siihen, että asiat sujuvat ”riittävän hyvin”.

    Syksyn 2025 ohjelma tuo eteesi viisi teemallista verkostoa, jotka tukevat jäseniämme johtamisen, laadun, vastuullisuuden, turvallisuuden ja tiedolla johtamisen kehittämisessä. Tavoite on yhteinen: sujuvampi arki, paremmat päätökset ja vaikuttavampi tekeminen.

    Verkostot ovat foorumeita, joissa ajatellaan ääneen, jaetaan kokemuksia ja kehitetään arjen käytäntöjä. Mukana on sekä julkisen että yksityisen sektorin asiantuntijoita sekä uusia että kokeneita toimijoita. Verkostoissa ei jäädä teoriatasolle: ne tarjoavat konkreettisia työkaluja ja vertaistukea, jotka näkyvät suoraan organisaation toiminnassa.

    Osallistuminen on joustavaa. Voit tulla mukaan yhteen tapahtumaan tai seurata ohjelmaa tiiviimmin. Kaikki verkostot kuuluvat jäsenetuihin ja ovat maksutta käytettävissä sekä henkilöjäsenille että koko jäsenorganisaation henkilökunnalle.

    Turvallisuusverkosto

    Yhä useampi organisaatio ymmärtää, että kyky ennakoida, sopeutua ja palautua häiriöistä ei ole vain kilpailuetu, vaan perusedellytys toiminnalle. Turvallisuusverkosto tarjoaa tähän konkreettisen välineen. Verkosto on ollut toiminnassa vuodesta 2024. Se on tarjonnut jäsenille etumatkaa turvallisuuden ja resilienssin kehittämisessä. Katso ohjelma ja valitse tapahtumat, jotka tukevat työtäsi:

    Johtamisen verkosto

    Johtamisen verkosto tuo yhteen ne, jotka vastaavat arjen sujuvuudesta, prosessien toimivuudesta ja henkilöstön hyvinvoinnista. Keskitymme suorituskyvyn parantamiseen, muutosjohtamiseen ja siihen, miten saadaan aikaan pysyvää kehitystä myös silloin, kun arki painaa päälle. Liity mukaan jakamaan kokemuksia ja löytämään uusia näkökulmia:

    Tiedolla johtamisen verkosto

    Tiedolla johtaminen ei ole vain datan hallintaa, se on kykyä nähdä olennaiset signaalit ja tehdä niiden pohjalta parempia päätöksiä. Verkostossa käymme läpi käytännön esimerkkejä siitä, miten tieto voi tukea johtamista, kehittämistä ja työkykyä. Tule mukaan tapahtumiin, jotka vievät kehittämistyötäsi eteenpäin:

    Vastuullisuusverkosto

    Vastuullisuus ei ole irrallinen strategia, vaan osa organisaation arkea. Tässä verkostossa pureudumme siihen, miten vastuullisuus saadaan näkymään päätöksissä, prosesseissa ja viestinnässä ja miten se voi samalla tukea liiketoimintaa ja kilpailukykyä.

    Laatuverkosto

    Tervetuloa laatuverkostoon! Tuomme yhteen laadun ja prosessien kehittämisen asiantuntijat, joilla on yhteinen palo vaikuttaa siihen, miten arki sujuu, laatua syntyy ja prosessit tukevat toimintaa. Täällä puhutaan siitä, mikä oikeasti toimii ja miten saadaan hyvästä vielä parempaa.

    Miten mukaan verkostoihin?

    Jos olet jo jäsen, pääset mukaan helposti: ilmoittaudu suoraan kiinnostaviin tapahtumiin, näin pysyt kartalla tuoreimmista uutisista ja tulevasta ohjelmasta. Muistathan, että jäsenenä käytössäsi on myös webinaaritallenteet, jotka löydät materiaalipankista!

    Jos taas et vielä ole jäsen, voit liittyä tästä ja saat käyttöösi kaikki viisi verkostoamme sekä kattavan valikoiman muita jäsenetuja.

    Tervetuloa mukaan. Tehdään syksystä 2025 kehittämisen näkökulmasta vaikuttava.

    Aiempi julkaisu: Excellence Finlandin blogissa 5.8.2025, jossa työskentelen yhteisömanagerina ja tuottajana.

  • Miltä meistä tuntuu olla täällä? Vibe economy-työpaja

    Miltä meistä tuntuu olla täällä? Vibe economy-työpaja

    Yhteisö ei rakennu vain tavoitteista tai asiantuntemuksesta. Se rakentuu myös siitä, millaista täällä on olla. Se näkyy siinä, kuka uskaltaa puhua, miten ideat kehittyvät ja palaako joku seuraavaan kokoukseen mukaan vai ei.

    Työpajan tavoitteena on sanoittaa se tunnelma, joka verkostossa juuri nyt vallitsee ja tunnistaa, millaista fiilistä halutaan vahvistaa tulevaisuudessa. Harjoitus ei vaadi suurta fasilitointikokemusta eikä puolikasta työpäivää. Se vaatii jotakin muuta: pysähtymistä.

    Tarvitset:

    • 30–45 minuuttia aikaa
    • Osallistujia 5–20
    • Digitaalinen alusta tai fläppitaulu ja post-it-lappuja
    • Valmius kuunnella, ilman että heti kehitetään ratkaisua

    Vaihe 1: Miltä täällä tuntuu olla?

    Pyydä osallistujia kirjoittamaan 3–5 sanaa tai ilmaisua, jotka kuvaavat:

    “Miltä tuntuu olla osa tätä asiantuntijaverkostoa juuri nyt?”

    Sanojen ei tarvitse olla positiivisia tai edes johdonmukaisia. Tärkeintä on, että ne tulevat kokemuksesta, kuten: turvallinen, akateeminen, kiireinen, arvostava, kylmä, idearikas, odottava.

    Vaihe 2: ryhmittele sanat

    Ryhmitelkää sanat näkyviin (digialusta tai seinälle). Etsikää teemoja, ristiriitoja, poikkeuksia. Pysähtykää hetkeksi siihen, mikä toistuu ja siihen, mikä tuntuu yllättävältä.

    “Tämä tuntuu vähän hajanaiselta, mutta ehkä se onkin juuri se, mikä tekee tästä kiinnostavan.”

    Vaihe 3: Millaista tunnelmaa haluamme vaalia?

    Kysykää:

    “Jos joku liittyisi verkostoon nyt, millaisen tunnelman me haluaisimme hänen kokevan?”

    Kirjoittakaa toivottu tunnelma näkyviin yhdessä. Se voi olla sana, lause, värikäs kielikuva tai jokin arkinen ele. Esimerkiksi:

    “Täällä ei tarvitse osata kaikkea.”
    “Me jaamme silloinkin, kun emme ole samaa mieltä.”
    “Täällä saa kysyä tyhmiä kysymyksiä fiksujen ihmisten seurassa.”

    Vaihe 4: Miten tätä voi vahvistaa?

    Keskustelkaa:

    • Mitä jo teemme, mikä tukee tätä tunnetta?
    • Missä kohtaa se horjuu?
    • Mitä voisimme tehdä toisin, jotta tunnelma säilyy tai vahvistuu?

    Ei tarvitse ratkaista kaikkea heti. Jo se, että tunnelmaa sanoitetaan, on tärkeä teko.

    Kun verkosto pysähtyy hetkeksi tunnelman äärelle, se tekee näkyväksi jotakin oleellista: me olemme muutakin kuin osaamisemme summa. Me luomme myös toisille tilan, jossa on lupa olla inhimillinen.