Johanna Lohiluoma

Tekijä: admin

  • Tapahtumat ovat strategisia työkaluja – johda niitä sen mukaisesti!

    Tapahtumat ovat strategisia työkaluja – johda niitä sen mukaisesti!

    Kun puhutaan tapahtumien järjestämisestä, monelle tulee mieleen se näkyvin osuus: tila, tarjoilut, ohjelma, aikataulut. Ne ovat tärkeitä, mutta ne eivät ole se syy, miksi tapahtuma kannattaa tehdä. Hyvin johdettu tapahtuma on väline, jolla voi vahvistaa brändiä, rakentaa luottamusta ja avata ovia uudelle yhteistyölle ja kaupalle.

    Tapahtumat eivät ole irrallisia tempauksia. Ne istuvat samaan kokonaisuuteen kuin muu tekeminen: mitä haluamme saada aikaan, kenelle ja miksi juuri nyt. Kun tämä on kirkas, tapahtuma ei jää kivaksi hetkeksi kalenterissa, vaan siitä tulee osa organisaation pitkäjänteistä suuntaa.

    Hyvin suunniteltu tapahtuma tukee pitkän aikavälin päämääriä ja synnyttää tilaa oivalluksille. Se voi vahvistaa asiakassuhteita, nostaa henkilöstön osaamista tai terävöittää yhteistä ymmärrystä siitä, mihin ollaan menossa. Asiantuntijaseminaari voi tuoda yhteen alan kärjen ja käynnistää keskusteluja, joilla on yllättävän pitkä häntä. Sisäinen strategiapäivä voi puolestaan muuttaa tekemisen tapaa, jos se rakennetaan tarkoituksenmukaisesti.

    Tässä kohtaa tarvitaan ajattelua, joka on muutakin kuin tuotantoa. Kykyä yhdistää isot linjat ja arjen detaljit. Ymmärrystä siitä, ketä tavoitellaan ja mitä he tarvitsevat, jotta he tulevat paikalle ja lähtevät pois ajatellen: tästä oli hyötyä.

    Tapahtumat ovat organisaation kehittämisen ja strategisen viestinnän väline

    Johtajuus näkyy erityisesti siinä, miten tapahtuman päämäärät määritellään ja miten niiden toteutumista seurataan. Mistä tiedämme, että tapahtuma osui oikeaan? Mitä sen pitäisi saada liikkeelle heti, ja mitä vasta myöhemmin? Ilman selkeää näkemystä tapahtuma jää helposti irralliseksi, ja silloin vaikuttavuus valuu viemäriin samaa vauhtia kuin viimeiset kahvit.

    Viestinnällä on tässä keskeinen rooli. Hyvin suunniteltu ja ajoitettu viestintä tekee punaisen langan näkyväksi jo ennen tilaisuutta. Se auttaa osallistujaa ymmärtämään, miksi tämä kannattaa varata kalenteriin. Samalla se rakentaa yhteistä odotusta ja antaa ihmisille sanoja sille, mihin he ovat tulossa mukaan.

    Tapahtumat eivät tapahdu tyhjössä. Mukana on aina ihmisiä: päättäjiä, osallistujia, puhujia, kumppaneita. Kun tavoite ja merkitys ovat selkeät kaikille osapuolille, myös osallistuminen muuttuu aktiivisemmaksi. Silloin syntyy kohtaamisia, joista seuraa jotakin.

    Tapahtumien johtaminen on vaikuttamista ja sitouttamista

    Tapahtuma ei siis ole vain yksittäinen tilaisuus. Se on osa organisaation vaikuttavuustyötä. Hyvin rakennettu asiakastilaisuus voi syventää luottamusta ja sitouttaa avainasiakkaita pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Sisäinen koulutuspäivä voi taas olla ratkaiseva muutoshetki, kun se kokoaa ihmiset oppimaan, keskustelemaan ja sopimaan yhteisistä tavoista toimia.

    Kun tapahtumia johdetaan tarkoituksellisesti, niistä tulee voimavara, joka vie asioita eteenpäin. Siksi tapahtumatuottaminen vaatii muutakin kuin järjestelytaitoja. Se vaatii kykyä ajatella kuin johtaja ja toteuttaa kuin tuottaja. Molempia, samaan aikaan.

  • Aino Vuoden Laatuteko etsii vaikuttavia ratkaisuja – onko teidän omanne yksi niistä?

    Aino Vuoden Laatuteko etsii vaikuttavia ratkaisuja – onko teidän omanne yksi niistä?

    Kehittämistyö on usein niin kiinteä osa arkea, että sen merkitys unohtuu nostaa valokeilaan. Fiksu kehitystyö tulee näkyväksi, kun asiat sujuvat, ihmiset voivat hyvin ja asiakas on tyytyväinen. Voisiko tekemänne kehitystyö olla myös Aino Vuoden Laatuteko -palkinnon arvoinen?

    Monessa organisaatiossa tehdään jatkuvasti kehittämis-, laatu- ja innovaatiotyötä – hiljaisesti, ilman fanfaareja. Parannetaan prosesseja, hiotaan palvelupolkuja, otetaan käyttöön uusia toimintamalleja. Usein nämä arkiset teot ovat niitä, joilla luodaan tehokkaimmin positiivista muutosta.

    Olen nähnyt jäsenorganisaatioissamme valtavasti viisasta tekemistä, josta harvoin pidetään ääntä. Nyt olisi aika muuttaa se. Tässä viisi kysymystä, joiden avulla voit katsoa omaa arkeanne uusin silmin ja ehkä huomata, että teillähän on jo kilpailutyö valmiina.

    1. Oletteko muuttaneet jotain niin, että sillä on ollut näkyvä vaikutus?

    Ei tarvitse olla mullistus. Riittää, että on tullut parannus. Mieluiten sellainen, jonka voi myös todentaa: parempaa palautetta, lyhyempi läpimenoaika, vähemmän virheitä, enemmän iloa. Näkyvä vaikutus kertoo, että työllä on ollut aitoa merkitystä.

    2. Voisiko tämä ratkaisu toimia myös jossain muualla?

    Sovellettavuus on yksi Aino-kilpailun arviointikriteereistä. Toimiiko kehittämänne ratkaisu vain teillä, vai voisiko se hyödyttää muitakin? Jos malli on helposti siirrettävissä eri ympäristöihin, olette hyvillä lähtökuopilla.

    3. Oletteko oppineet tästä jotain olennaista?

    Aino ei palkitse pelkkää lopputulosta, vaan myös matkaa. Uskalsitteko kokeilla, muuttaa suuntaa, jakaa vastuuta toisin? Usein kehittämisen ja innovaatioiden ydin löytyy juuri siitä, miten asioita on lähestytty ja mitä siitä on opittu. Onko teillä kokeiltu, korjattu, hiottu ja opittu matkan varrella? Tämä kertoo sitoutumisesta jatkuvaan parantamiseen ja siitä, että kyse on jostain aidosti merkittävästä.

    4. Onko asiakas ollut keskiössä ihan oikeasti?

    Onko ratkaisu helpottanut asiakkaan arkea tai parantanut palvelukokemusta? Asiakaskeskeisyys on yksi Aino-kilpailun kriteereistä. Jos kehitystyö näkyy siellä, missä sillä on eniten merkitystä – asiakkaalla – se kannattaa nostaa esiin. Eikä asiakas aina ole ulkoinen. Työntekijät lasketaan myös.

    5. Ansaitsisiko tämä teko enemmän huomiota?

    Kehittämistyötä tehdään usein hiljaisesti, omassa nurkassa. Mutta parhaat ratkaisut ansaitsevat tulla nostetuiksi esiin – ei vain oman porukan kesken, vaan koko suomalaisen laatuyhteisön nähtäväksi. Jos sydämessäsi vähän nykii, kun mietit tätä kysymystä, tiedät ehkä jo vastauksen.

    Kyse ei ole vain siitä, mitä olette tehneet vaan siitä, mitä siitä voi oppia ja miten oppeja voi jakaa eteenpäin.

    Hyvä työ ansaitsee tulla nähdyksi

    Aino Vuoden Laatuteko -kilpailussa nostamme esiin kehittämis-, laatu- ja innovaatiotyötä, jota tehdään jokaisessa organisaatiossa – olivatpa projektit suuria tai pieniä. Haluamme tuoda näkyväksi ne arjen teot, joilla on suuri vaikutus: prosessien parantaminen, asiakaspalvelun sujuvoittaminen tai uuden toimintamallin kehittäminen. Tavoitteemme on näyttää, että jokaisella ratkaisulla voi olla merkittävä rooli organisaation kehityksessä ja kilpailukyvyn parantamisessa.

    Kilpailun pääpalkinto on 7 000 euroa. Lisäksi kilpailu tarjoaa mahdollisuuden tehdä näkyväksi tiiminne kehitystyötä. Excellence Finlandin jäsenet osallistuvat kilpailuun maksutta. Nyt on oikea hetki tuoda esiin se, minkä tiedätte toimivan.

    Tutustu kilpailuun ja jätä hakemus 19.6. mennessä

    Blogi on julkaistu ensimmäisen kerran Excellence Finlandin blogissa, jossa työskentelen yhteisömanagerina.

  • Viestintä on investointi – Näin todistat sen numeroilla

    Viestintä on investointi – Näin todistat sen numeroilla

    Pomosi pyytää viestinnän raporttia. Kerrot ylpeänä, että olet julkaissut viisi tiedotetta, yhden uutiskirjeen, neljä somepostausta ja kaksi rekryilmoitusta. Hommia on paiskittu – mutta mitä vaikutusta tällä kaikella on ollut? Saitko aikaan jotain, joka vei organisaatiota oikeasti eteenpäin?

    Viestinnän mittaaminen ei ole uusi asia, mutta se tuntuu silti monelle epämukavalta. Numeroita kerätään, mutta kuinka moni oikeasti miettii, mitä ne kertovat? Jotta mittaaminen ei olisi vain suoritteiden listaus, sen pitää liittyä tavoitteisiin. Ja jotta tavoitteet olisivat aidosti hyödyllisiä, niiden pitää olla mitattavia. Ei ”hurjaa näkyvyyttä” tai ”jotain tykkäyksiä”, vaan jotain konkreettista: kasvu, sitoutuminen, kaupat.

    Mitä sinä oikeasti haluat?

    Tavoitteet ohjaavat toimintaa, halusit tai et. Jos tavoitteesi on kasvattaa yleisöä, teet erilaisia viestinnällisiä valintoja kuin jos haluat sitouttaa nykyistä yhteisöä. Jos haluat juosta maratonin, et valitse lenkkipolulle korkokenkiä. Jos haluat, että viestintäsi tuo yritykselle tuloksia, älä valitse mittareiksi vain katselukertoja ja tykkäyksiä.

    Monessa organisaatiossa viestintä on edelleen kuluerä, ei investointi. Tiedätkö, miksi? Koska tavoitteet puuttuvat. Liian monessa viestintäraportissa lukee vain, kuinka paljon julkaisuja on tehty – mutta ei sitä, mitä ne ovat saaneet aikaan. Yritystä johdetaan numeroilla, ja jos viestintä ei osaa näyttää omaa vaikutustaan numeroina, se jää auttamatta tukitoiminnoiksi. Ja tukitoimintojen budjetit? Ne tuppaavat kutistumaan.

    5 vinkkiä viestinnän mittaamiseen

    1. Johda mittarit strategiasta. Mitä yrityksen pitää saavuttaa? Mikä on viestinnän rooli siinä? Muista, että viestinnän tavoite ei ole sama kuin liiketoiminnan tavoite, mutta sen pitää tukea sitä.

    2. Älä mittaa vain suoritteita – mittaa vaikutusta. Mitä tapahtui sen jälkeen, kun julkaisit postauksen tai lähetit uutiskirjeen? Veikö se kohti liiketoiminnan tavoitteita? Tarkastele, kuinka moni vastaanottaja toimi viestisi pohjalta: tuliko uutiskirjeen linkin kautta verkkosivuille lisää liikennettä, kasvoivatko verkkosivujen konversioprosentit, saiko myyntitiimi uusia liidejä tai nousiko asiakaspalvelun yhteydenottojen määrä? Jos somepostaus herätti keskustelua, johti se asiakaskohtaamisiin tai tarjouksiin? Viestinnän vaikutusta voi mitata monin tavoin, mutta tärkeintä on yhdistää se organisaation päämääriin.

    3. Valitse muutama mitattava asia ja syvenny niihin. Mieluummin yksi kunnolla mitattu asia kuin 17 käppyrää, joista kukaan ei löydä punaista lankaa.

    4. Hyödynnä dataa. Mittaamisen idea ei ole vain numerot, vaan se, miten hyödynnät niitä päätöksenteossa. Analysoi, mitkä viestintätoimenpiteet ovat tuottaneet parhaat tulokset ja miten voit optimoida niitä. Esimerkiksi, jos huomaat, että tietyt somejulkaisut saavat enemmän sitoutumista ja klikkauksia kuin muut, voit kokeilla saman tyyppistä sisältöä laajemmin. Jos uutiskirjeesi johtaa kasvavaan määrään verkkosivuvierailuja, mutta ei konversioihin, saattaisi olla aika testata erilaisia toimintakehotuksia tai laskeutumissivuja. Tärkeintä on tehdä datasta toimivaa tietoa ja ohjata sen perusteella päätöksiä.

    5. Haluatko todella vaikuttaa? Aseta rohkeat tavoitteet. Mitä jos markkinoinnin tavoitteena ei olisi vain ”parempi näkyvyys”, vaan esimerkiksi kymmenen prosentin kasvu myynnissä? Tai 20 uutta asiakasta? Tai 10 prosenttia vähemmän asiakaspoistumaa? Mieti mittareita, jotka aidosti ohjaavat tekemistä.

    Tulos syntyy siitä, mitä haluat – ja mitä mittaat.

    Viestinnän mittaaminen on kuin juoksutreeni. Jos vain juokset ilman päämäärää, kunto ehkä paranee, mutta et koskaan tiedä, olisitko voinut päästä nopeammin maaliin. Jos haluat jotain, halua se kunnolla. Aseta tavoitteet, mittaa, analysoi ja kehita. Vain niin voit näyttää, että viestintä ei ole kuluerä, vaan liiketoiminnan menestyksen avain.

    Ja jos et vielä tiedä, mitä haluat? Mieti se nyt. Ala haluta, saatat saada sen.

  • Asiantuntijatyön sudenkuopat johtajataustaiselle

    Asiantuntijatyön sudenkuopat johtajataustaiselle

    Kun johtaja siirtyy asiantuntijarooliin, edessä voi olla odottamattomia haasteita. Vaikka kokemus päätöksenteosta, strategisesta ajattelusta ja ihmisten johtamisesta ei katoa mihinkään, oma rooli organisaatiossa muuttuu.

    Enää ei tehdä päätöksiä, vaan vaikutetaan niihin epäsuoremmin. Tämä voi olla turhauttavaa, mutta myös mahdollisuus uudenlaiseen vaikuttamiseen.

    Kun ymmärrät päätöksenteon taustat, mutta et ole se, joka päättää

    Aiempi johtajakokemus antaa arvokkaan näkökulman: ymmärrät, miten päätökset syntyvät, mitkä asiat painavat vaakakupissa ja miksi kaikki ei tapahdu aina toivotulla nopeudella. Asiantuntijana voi kuitenkin tuntua vaikealta hyväksyä, että lopullinen päätäntävalta on muualla.

    Miten tästä pääsee yli?

    Hyvä lähtökohta on asettua esihenkilön asemaan, aivan kuten itse toivoisit tiimisi asiantuntijoiden toimivan. Omien näkemysten perusteleminen, aktiivinen vuorovaikutus ja yhteistyön rakentaminen auttavat vaikuttamaan päätöksiin ilman muodollista valtaa.

    Balanssi vaikuttamisen ja päätäntävallan puutteen välillä

    Johtajataustainen asiantuntija saattaa tiedostamattaan ajautua tilanteisiin, joissa ottaa liikaa vastuuta tai toisaalta turhautuu, kun ei voi tehdä ratkaisuja itse. Tärkeää on tunnistaa, milloin oma vaikuttaminen on tehokasta ja milloin on syytä antaa päätöksenteko niille, joille se kuuluu.

    Yksi tapa tasapainottaa tilannetta on miettiä, missä rooleissa voi olla vaikuttava asiantuntija. Esimerkiksi sparraajana, suuntaviivojen hahmottajana ja kehitystyön tukena voi olla arvokas, vaikka lopulliset päätökset tehdään muualla.

    Kun näkee virheet, mutta niiden korjaaminen ei ole omissa käsissä

    Johtajataustaiselle asiantuntijalle voi olla erityisen turhauttavaa huomata epäkohtia tai kehityskohteita, mutta ilman mahdollisuutta suoraan korjata niitä. Tällaisissa tilanteissa on hyvä pohtia:

    • Onko kyse aidosta virheestä vai vain erilaisesta tavasta tehdä asioita?
    • Miten asian voisi nostaa esiin rakentavasti, ilman että se koetaan kritiikkinä?
    • Onko mahdollista ehdottaa ratkaisua sen sijaan, että jumitetaan ongelman äärelle?

    Vaikuttaminen onnistuu parhaiten, kun rakentaa luottamusta, ehdottaa konkreettisia ratkaisuja sekä osoittaa arvoa tiimin ja organisaation tavoitteiden kautta.

    Uudenlaisen vaikuttamisen opettelu

    Vaikka johtajataustainen asiantuntija ei enää tee päätöksiä, hänen kokemuksensa on edelleen arvokasta. Kyse on siitä, miten sen osaa tuoda esiin niin, että se palvelee kokonaisuutta.

    Kun oppii navigoimaan ja tasapainottelemaan asiantuntijaroolin ja vaikuttamisen rajapinnalla, voi edelleen saada paljon aikaan vain hieman eri tavoin kuin ennen.

  • Mitä tehdä, kun yhteisö hiljenee?

    Mitä tehdä, kun yhteisö hiljenee?

    Onko sinulle käynyt joskus niin, että yhteisö, jota johdat tai seuraat, ei enää tunnu elävältä? Keskustelu hiipuu, tapahtumat täyttyvät nihkeästi ja nekin, jotka ennen jakoivat ideoita innoissaan, vaikenevat. Tuntuu kuin astuisi huoneeseen, jossa valot palaa, mutta kukaan ei katso ketään silmiin.

    Yhteisön hiljentyminen ei ole kenenkään vika, mutta se on merkki siitä, että jotain kaipaa huomiota.

    Kun yhteenkuuluvuuden tunne katoaa

    Yhteisön hiljeneminen ei ole vain käytännön pulma. Se on tunneasia. Yhteisöt perustuvat tarpeeseen kuulua joukkoon, jakaa ajatuksia, kokea merkitystä yhdessä. Kun tämä tunne hiipuu, hiljenee osallistuminenkin. Ja silloin pintaan voi nousta turhautumista, ulkopuolisuutta tai hämmennystä: mitä me tästä enää saadaan?

    Moni yhteisömanageri tunnistaa tämän hetken. Postaukset jäävät ilman reaktioita. Tapahtumien ilmoittautumiset laahaavat. Silti sydän sanoo, että tässä porukassa on yhä potentiaalia.

    Yhteisömanageri on tunnesiltojen rakentaja

    Tässä kohtaa astuu esiin yhteisömanageri: ei sisällöntuottajana, ei tapahtumasuunnittelijana, vaan yhteyden rakentajana. Hän on se henkilö, joka kuuntelee, huomaa ja luo tilaa, jossa muut voivat jälleen nähdä toisensa ja itsensä tärkeinä.

    Se ei tarkoita megatempauksia tai viikoittaisia aktiviteetteja. Se tarkoittaa yhteyden vaalimista. Pieniä kysymyksiä, jotka saavat ihmiset kertomaan mielipiteensä. Henkilökohtaisia viestejä, jotka sanovat: “Huomasin, että olet ollut hiljaa, kaikki hyvin?” tai tapahtuma, joka syntyy aidosta tarpeesta, ei pelkästään kalenterista.

    Ja sitten, yllättäen, joku kommentoi. Joku kiittää. Joku ehdottaa uutta. Ilmassa on jälleen liikettä. Tunnelma muuttuu, kun yhteisömuisti alkaa toimia: me ollaan täällä. Tämä merkitsee meille yhä jotain.

    Hyvä yhteisömanagerointi ei ole nopeita temppuja vaan pitkäjänteistä, joskus näkymätöntä työtä. Se on luottamuksen rakentamista, uudelleen ja uudelleen. Joskus se vaatii myös uskallusta luopua siitä, mikä ei enää toimi, jotta tilalle voi syntyä jotain aidompaa.

    Hiljaisuus on uuden alku

    Jos sinä johdat yhteisöä ja huomaat sen hiljentyneen, tiedä tämä: se ei ole epäonnistuminen. Se on vaihe. Ja jokainen vaihe voi olla alku jollekin uudelle. Sinä voit vaikuttaa siihen. Et yksin, vaan yhdessä sen yhteisön kanssa, jonka ääni nyt vain odottaa tulevansa kuulluksi.

    Pieni vinkki: kysy tänään yhdeltä yhteisösi jäseneltä ”mitä sinä toivoisit tältä yhteisöltä tänä keväänä”? Se voi olla alkusysäys jollekin tärkeälle.