Johanna Lohiluoma

Tekijä: admin

  • Excellence Finlandin jäsenet tyytyväisempiä kuin koskaan

    Excellence Finlandin jäsenet tyytyväisempiä kuin koskaan

    Vuosi 2024 oli Excellence Finlandille uudistusten ja kehittämisen vuosi. Lähdimme kirkastamaan palveluvalikoimaamme, sujuvoittamaan toimintatapojamme ja uudistamaan tapahtumaformaattejamme. Näin pystymme tarjoamaan jäsenillemme entistä enemmän arvoa ja ajassa kiinni olevia ratkaisuja. Tehdyt muutokset jo todella näkyvät ja tuntuvat jäsenistössämme.

    Tuoreen jäsenkyselyn tulokset osoittavat, että olemme onnistuneet viemään yhdistystä juuri siihen suuntaan, mihin strategiassamme olemme tähdänneet. Jäsenten tyytyväisyys on noussut useilla osa-alueilla merkittävästi edellisvuoteen verrattuna.

    • 78 % jäsenistä on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä palveluihimme (+18 % vuoden takaiseen)
    • 83 % kertoo olevansa tyytyväisiä jäsenviestintään (+34 %)
    • 76 % osallistuu tapahtumiimme useamman kerran vuodessa (+45 %)
    • 89 % kokee saavansa ammatillista hyötyä yhteisöstä (uusi mittari, ei vertailudataa)

    Erityisen ilahduttavaa on huomata, että uudistettu tapa toimia on parantanut jäsentemme kokemusta. Yhteisöllisyyden tunne, ajan hermolla olevat teemat ja kirkastettu palveluvalikoima ovat tehneet meistä entistä merkityksellisemmän kumppanin verkostomme jäsenillemme.

    Tapahtumien osallistujamäärät kasvoivat peräti 99 % edellisvuoteen verrattuna. Uudistetut tapahtumaformaatit ja laajennetut teemat vastaavat jäsentemme tarpeisiin ja toiveisiin. Olemme iloisia, että pystymme rakentamaan tilaisuuksia, joissa opitaan, verkostoidutaan ja viedään opit myös käytäntöön.

    Vuoden 2024 aikana olemme myös systematisoineet palautteen keräämistä, jotta pystymme jatkossakin kehittämään palveluitamme tiedon avulla. Näiden toimien ansiosta yhteisöjäsentemme pitovoima on vahvistunut. Olemme hyvällä polulla kohti tavoitteitamme sekä laadun että kasvun näkökulmasta. Olemme verkosto, jossa jäsenemme voivat oppia toisiltaan.

    Jäsenpalautteesta tekoihin

    Jäsenpalautteen merkitys näkyy vahvasti siinä, mitä teemme tänä vuonna. Emme rakenna toimintaamme tyhjiössä, vaan kuuntelemme, mitä sinä ja muut jäsenet toivotte sekä tarvitsette. Siksi vuoden 2025 kalenterista löytyy sekä ajankohtaisia koulutuksia että maksuttomia tapahtumia, joissa pääset syventämään osaamistasi ja löytämään ratkaisuja omiin arjen haasteisiin. Tämä yhteisö elää siitä, että sen jäsenet osallistuvat ja vaikuttavat.

    Tämä vuosi tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia ja tekemistä. Yksi asia kuitenkin pysyy. Excellence Finland on edelleen yhteisö, jossa sinä ja organisaatiosi vahvistatte kilpailukykyänne käytännönläheisesti ja tuloksellisesti. Kiitos, että olet mukana matkassamme.

    Aiempi julkaisu: Excellence Finlandin uutisissa 7.5.2025, jossa työskentelen yhteisömanagerina ja tuottajana.

  • Mikä ihmeen Green Belt ja miksi se kiinnostaa yhteisömanageria?

    Mikä ihmeen Green Belt ja miksi se kiinnostaa yhteisömanageria?

    Monelle Lean Six Sigmasta tuttu termi Green Belt voi kuulostaa aluksi vieraalta tai ehkä hieman insinöörimäiseltä. Mutta kun sen pintaa vähän raaputtaa, löytyy sisältä ajattelua ja työkaluja, jotka ovat yhteisömanagerille vähintäänkin kiinnostavia ja parhaimmillaan arjen pelastajia.

    Green Belt on osa Six Sigma -viitekehystä, joka auttaa organisaatioita kehittämään toimintaansa dataan perustuen. Belt-asteikko toimii vähän kuin kamppailulajeissa: White Belt tarkoittaa alkeita, Green Belt jo itsenäistä kehittäjäosaamista, ja Black Belt syvällistä asiantuntijuutta. Lean Six Sigma -metodi antaa ymmärrystä prosessien mittaamisesta, ongelmanratkaisusta ja jatkuvasta parantamisesta, mutta ei pelkästään tuotantolattialla, vaan myös tiimityössä, viestinnässä ja palvelukokemuksessa.

    Miten Green Belt liittyy yhteisömanagerointiin?

    Yhteisömanagerin työ on täynnä prosesseja vaikka emme niitä aina niin kutsuisikaan. Sisällöntuotannon suunnittelu, tapahtumien järjestäminen, palautteiden kerääminen, aktiivisuuden mittaaminen, osallistumisen esteiden poistaminen… kaikki tämä on kehittämistä. Mutta kehittäminen ilman mittareita, rakenteita ja jatkuvuutta voi jäädä hyväksi yritykseksi.

    Green Belt tarjoaa juuri sen, mitä yhteisötyössä usein kaivataan: jämäkkyyttä ja selkeyttä siihen, miten asioita parannetaan pitkäjänteisesti. Se auttaa esimerkiksi:

    • tunnistamaan pullonkauloja yhteisön osallistumisessa
    • systematisoimaan palautteen käsittelyä ja hyödyntämistä
    • rakentamaan datapohjaisia näkymiä siitä, mikä toimii ja mikä ei
    • tekemään päätöksiä tunteen sijaan faktan perusteella

    Moni pelkää, että prosessiajattelu rajoittaa tai tukahduttaa ideointia, mutta käytännössä käy usein päinvastoin. Kun perustyöhön löytyy selkeä rytmi ja toistettavat vaiheet, jää enemmän tilaa ja energiaa luovaan ongelmanratkaisuun, siihen missä yhteisötyössä ollaan parhaimmillaan.

    Lisäksi Green Belt -ajattelu nojaa nimenomaan siihen, että kehittämistä tehdään asiakkaan tai käyttäjän näkökulmasta, ei organisaation sisäisestä logiikasta käsin. Tämä yhdistää sen luontevasti myös palvelumuotoilun ja yhteisömanageroinnin periaatteisiin.

    Green Belt antaa siis kehikon, ei kaavaa. Se auttaa kysymään oikeita kysymyksiä, valitsemaan relevantteja mittareita ja dokumentoimaan kehitystyötä tavalla, joka vakuuttaa myös johdon tai asiakkaan.

    Kiinnostuitko? Aloita maksutta

    Jos termistö tuntuu vielä vieraalta, suosittelen lämpimästi kurkkaamaan nämä maksuttomat vaihtoehdot:

    🟢 Six Sigma: White Belt – Improve every day with Lean Six Sigma principles (LinkedIn)
    Kevyt johdatus Lean Six Sigmaan ja jatkuvan parantamisen ideologiaan.

    🟢 Basics of Lean Six Sigma: Green Belt (Google)
    Google tarjoaa maksuttoman, selkeän kokonaisuuden Green Belt -tasoisesta osaamisesta.

    Jos kaipaat uusia tapoja hahmottaa arkeasi yhteisötyössä, näistä kursseista voi olla yllättävän paljon iloa ja ehkä inspiroida sinua katsomaan omaa työtäsi uusin silmin.

    Ja jos lean-kärpänen ehti jo purra ja rusauttaa, kysy minulta parhaat vinkit suomenkielisiin koulutuksiin!

  • Kuraattori on vastalääke sisältöähkyyn

    Kuraattori on vastalääke sisältöähkyyn

    Muistatko, kun puhuttiin, että sisältö on kuningas? No, nyt meillä on palatsi täynnä kruunupäitä ja yleisö, joka on eksynyt eteisaulaan. Informaation määrä on kasvanut niin suureksi, että siitä on tullut haaste.

    Tämä on sisältöähkyn aikakausi. Jokainen somefeedi, uutiskirje ja tekoälyn suoltama kirjoitus kilpailee samasta asiasta: huomiosta. Ja juuri siksi ihmiset eivät kaipaa enää lisää sisältöä. He kaipaavat valintoja. Jonkun, joka jäsentää, suodattaa ja nostaa esiin sen, mikä oikeasti kannattaa lukea, kuulla tai huomata.

    Toisin sanoen: kuraattorien aika on nyt.

    Kuraattori on uuden ajan asiantuntija

    Kuraattoreita ei löydy enää vain museoista tai gallerioista. Nyt kuraattori voi olla yhteisöjohtaja, viestijä, kouluttaja, asiantuntija tai kuka tahansa, joka osaa erottaa olennaisen epäolennaisesta ja välittää sen muille selkeästi, kiinnostavasti ja oikeaan aikaan.

    Kuraattori ei tuota lisää sisältöä, vaan arvoa. Hän tuo esiin sen, mikä muuten hukkuisi massaan. Hän auttaa navigoimaan tietotulvassa ja tekee valintoja toisten puolesta vastuullisesti ja perustellusti.

    Ja kyllä, kuraattorilla on vastuuta ja valtaa päättää, mitä nostetaan esiin ja mikä jää näkymättömiin. Mutta kun se tehdään avoimesti, perustellusti ja yhteisön hyödyksi, kyse ei ole manipuloinnista vaan palvelusta.

    Hyvä kuraattori ei huuda kovempaa kuin muut. Hän kuuntelee, valikoi ja tiivistää sekä säästää muiden aikaa. Se on tämän ajan luksusta.

    Vähemmän on nyt enemmän (ja algoritmit tietävät sen)

    Algoritmit ovat jo pitkään kuratoineet puolestamme: ne päättävät, mitä näemme, mistä innostumme ja mitä jää huomaamatta. Mutta algoritmit eivät ajattele sinun arvojasi, tavoitteitasi tai yhteisöäsi. Siksi inhimillinen kuraattori on tärkeämpi kuin koskaan.

    Yrityksille ja organisaatioille tämä on suora kutsu toimintaan: älä suolla lisää. Suodata paremmin. Jos tarjoat tietoa, tee siitä kirkasta. Jos tarjoat koulutuksia, kerro, kenelle ne oikeasti sopivat ja miksi. Jos rakennat yhteisöä, ole se ääni, johon voi luottaa.

    Miltä hyvä sisältökuraattori näyttää?

    Hän ei välttämättä tuota uutta tietoa, mutta osaa yhdistää vanhan uudella tavalla. Hän ei yritä miellyttää kaikkia, vaan palvelee juuri omaa yleisöään. Hän ei puhu kovempaa vaan valitsee tarkasti ja kuuntelee paremmin. Ja juuri siksi hänen sisältönsä osuu.

    Tässä ajassa, jossa huomio on valuuttaa ja luottamus sen korkein arvo, kuraattori on se, jonka ääneen kannattaa panostaa. Koska kukaan ei kaipaa enää lisää, mutta kaikki kaipaavat parempaa.

  • Tarvitsetko yhteisömanagerin? Nämä merkit kertovat kyllä

    Tarvitsetko yhteisömanagerin? Nämä merkit kertovat kyllä

    Yhteisö rakentuu ajan kanssa, toistuvista kohtaamisista ja siitä, että joku pitää kokonaisuutta kasassa myös silloin, kun arki vie huomion muualle. Kun yhteisö voi hyvin, se näkyy luottamuksena, sitoutumisena ja haluna olla mukana. Kun se alkaa hiipua, merkit ovat usein yllättävän selkeitä.

    Yksi ensimmäisistä merkeistä on hiljaisuus. Keskustelut eivät käynnisty, tapahtumiin ilmoittaudutaan nihkeästi ja osallistuminen jää harvojen harteille. Harvoin kyse on siitä, etteivät ihmiset olisi kiinnostuneita. Useammin taustalla on se, ettei kukaan johda vuorovaikutusta tai luo sille rytmiä. Yhteisömanageri tuo rakenteen, joka tekee osallistumisesta helpompaa ja luontevampaa.

    Toinen signaali liittyy keskustelun laatuun. Jos sävy alkaa kiristyä, aiheet rönsyilevät tai tilaan syntyy turvattomuuden tunne, joku tarvitsee vastuun keskustelukulttuurista. Yhteisömanagerin työ ei ole vaientaa, vaan ohjata. Pitää huolta siitä, että ihmiset uskaltavat osallistua ja että keskustelu pysyy rakentavana myös silloin, kun näkemykset eroavat.

    Usein haaste näkyy myös sitoutumisessa. Ihmiset tulevat mukaan, mutta katoavat nopeasti. Yhteisö ei ehdi juurtua osaksi arkea. Tässä kohtaa ratkaisu ei ole lisää viestejä, vaan parempaa merkitystä. Yhteisömanageri tunnistaa, mikä saa ihmiset palaamaan. Tunne siitä, että minut huomataan ja että tällä on minulle arvoa.

    Sisällön osalta ongelma harvoin on tekemisen määrä, vaan johdonmukaisuuden puute. Satunnaiset julkaisut ja yksittäiset kampanjat eivät rakenna yhteisöä. Ne jäävät irrallisiksi. Yhteisömanageri katsoo kokonaisuutta pidemmällä aikavälillä ja tekee valintoja sen mukaan, mitä yhteisö oikeasti tarvitsee juuri nyt.

    Monessa organisaatiossa yhteisö jää myös ilman omistajaa. Se on jonkun sivutehtävä muiden töiden ohessa. Kun vastuu kiertää, myös kehittäminen pysähtyy. Yhteisömanageri tuo tekemiseen jatkuvuuden ja sen rauhan, että joku oikeasti kantaa kokonaisuutta.

    Ja lopulta kyse on inhimillisyydestä. Brändi voi olla kirkas ja strategia kunnossa, mutta ilman ihmisten välistä yhteyttä se jää etäiseksi. Yhteisömanageri tuo mukaan äänen, läsnäolon ja tavan olla vuorovaikutuksessa ihmiseltä ihmiselle.

    Jos yksikin näistä merkeistä kuulostaa tutulta, nyt voi olla hyvä hetki miettiä, miten yhteisön hallintaa voisi parantaa. Yhteisömanageri voi olla juuri se puuttuva palanen, joka tuo yhteisöön eloa ja vahvistaa sen toimintaa. Näin organisaation viestintä on yhtenäistä, tapahtumat onnistuneita ja asiakaskokemus entistä parempi.

  • Selkeää puhetta palkka-avoimuudesta

    Selkeää puhetta palkka-avoimuudesta

    EU:n palkka-avoimuusdirektiivi astuu voimaan viimeistään kesällä 2026. Monet organisaatiot miettivät jo nyt, mitä direktiivi käytännössä tarkoittaa ja miten siihen kannattaa valmistautua. Excellence Finlandin jäsenille suunnatussa huhtikuun webinaarissa Maisa Nikkola (Bird & Bird) avasi aihetta selkeäsanaisesti ja käytännönläheisesti.

    Tallenne on nyt katsottavissa materiaalipankissa 19.6. saakka. Jos et ehtinyt mukaan, nyt kannattaa ottaa hetki ja perehtyä aiheeseen asiantuntijan johdolla. Kiitokset osallistujilta puhuvat puolestaan:

    “Selkeä ja informatiivinen esitys, jota oli helppo seurata.”
    “Maisa oli erittäin selkeäsanainen ja hyvä esiintyjä, avasi paljon tietoa aiheesta.”
    “Tiiviissä paketissa selkeäsanaisesti kaikki, mitä aiheesta juuri nyt tarvitsee tietää.”

    Webinaarissa kävimme läpi seuraavia aiheita

    • Direktiivin voimaantulo ja implementointi
    • Nyt ja odotettavissa olevat muutokset
    • Direktiivin keskeiset vaatimukset
    • Samapalkkaperiaate direktiivissä, mutta myös jo tällä hetkellä
    • Käytännön sudenkuopat
    • Muistilista
    • Q&A

    Maisa Nikkola on pitkän linjan työoikeusjuristi ja Bird & Birdin Suomen sekä Pohjoismaiden työoikeusryhmän vetäjä. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus työoikeudellisista kysymyksistä, ja hänen tapansa jäsentää palkka-avoimuusdirektiivin vaikutuksia sai webinaarissa kiitosta selkeydestään ja konkreettisuudestaan.

    Lue aiheesta myös blogimme, jossa avataan direktiivin taustaa ja keskeisimpiä velvoitteita työnantajille: Mitä muutoksia EU:n palkka-avoimuusdirektiivi tuo? Vinkit HR-ammattilaisille ja johdolle

    Pysy kartalla, lokakuussa jatketaan

    Palkka-avoimuusdirektiivi etenee parhaillaan kansalliseen lainsäädäntöön. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on jättänyt työnsä maaliskuun lopussa, ja hallituksen esityksen on määrä valmistua syyskuussa 2025. Kesän ja alkusyksyn aikana odotetaan vielä tarkennuksia muun muassa siihen, mitä muutoksia on tulossa tasa-arvolakiin ja millä tavoin direktiivin keskeiset velvoitteet, kuten raportointivastuut ja palkkatietojen ilmoittaminen, toteutetaan Suomessa.

    Lokakuussa järjestämme jatkowebinaarin, jossa käymme läpi hallituksen esityksen sisällön ja selvitämme, mitä työnantajien on tehtävä valmistautuakseen käytännössä. Tapahtuma julkaistaan sivuillamme kesäkuussa. Muista siispä ilmoittautua mukaan heti, kun ilmoittautuminen avautuu!

    Blogi on julkaistu ensimmäisen kerran Excellence Finlandin blogissa, jossa työskentelen yhteisömanagerina.