Johanna Lohiluoma

Tekijä: admin

  • Miten mitata yhteisön ROI?

    Miten mitata yhteisön ROI?

    Yhteisömanagerin työ on usein näkymätöntä. Olet se, joka pitää pyörät pyörimässä, saa ihmiset tulemaan paikalle ja jäämään. Mutta miten todistat pomolle, että yhteisö ei ole vain kivaa yhdessäoloa, vaan myös investointi, joka tuottaa arvoa?

    ROI yhteisötoiminnassa löytyy niistä hetkistä, joissa jäsen auttaa toista ja säästää yritykseltä asiakastuen aikaa. Siitä, että tapahtuma ei ollut pelkkä seminaari, vaan toi kolme uutta yhteistyöideaa tai maksavaa jäsentä. Siitä, että osallistujamäärä kasvaa, vaikka markkinointiin ei ole lisätty euroakaan. Tai siitä, että jäsenet pysyvät vuodesta toiseen, mikä kertoo enemmän kuin yksikään tyytyväisyyskysely.

    Kun nämä havainnot kääntää numeroiksi, raportti alkaa kiinnostaa johtoa. Asiakastuen säästyneet tunnit voi laskea euroissa. Uusien jäsenten tuomat jäsenmaksut näkyvät suoraan tulopuolella. Ja kasvavat osallistujamäärät kertovat, että yhteisön houkuttelevuus vahvistuu ilman lisäpanostusta.

    Rakenteellinen raportointimalli antaa uskottavuutta

    Yhteisön ROI kannattaa esittää samoin kuin mikä tahansa muu liiketoiminnan osa: kustannukset suhteessa hyötyyn. Raportointimalli voi nojata kolmeen peruspilariin. Ensimmäinen on taloudellinen hyöty, kuten jäsenmaksut ja säästetyt resurssit. Toinen on toiminnallinen hyöty, kuten osallistujamäärien kasvu ja pysyvyys. Kolmas on strateginen hyöty, kuten uusien kumppanuuksien syntyminen tai brändin vahvistuminen yhteisön kautta.

    Kun nämä avaa johdon pöydälle numeroiden ja esimerkkien kautta, yhteisötoiminta muuttuu kustannuksesta sijoitukseksi.

    Näytä kehitys, älä vain nykyhetkeä

    ROI ei ole vain tilannekuva yhdeltä kvartaalilta. Johdon näkökulmasta tärkeämpää on nähdä, mihin suuntaan yhteisö liikkuu. Raportissa kannattaa näyttää trendi: miten jäsenmäärä, osallistuminen ja liidien synty on kehittynyt kahden vuoden aikana. Kehityskäyrä kertoo enemmän kuin yksittäinen luku.

    Yhteisömanagerin tärkein taito on yhdistää luvut ja tarinat. Numerot todistavat, että työ kannattaa. Tarinat tekevät niistä merkityksellisiä. Kun viet tämän paketin pomolle, se ei ole enää puolustuspuhe, vaan näyttö.

  • Laatupäivän ensimmäiset puheenvuorot julki

    Laatupäivän ensimmäiset puheenvuorot julki

    Laatupäivä järjestetään torstaina 13.11.2025 klo 9–13. Laatupäivä kokoaa yritysjohdon ja laatuasiantuntijat yhteen juhlistamaan kansainvälistä World Quality Day -teemapäivää. Tapahtuma on maksuton kaikille Excellence Finlandin jäsenille.

    Tänäkin vuonna lavalle nähdään innostavia puhujia, osaajia, jotka haastavat ajattelemaan asioita uusista näkökulmista ja inspiroivat oivalluksiin. Futuristi ja tietokirjailija Perttu Pölönen haastaa pohtimaan, mitä merkityksellisyys tarkoittaa tekoälyn aikakaudella. Helsingin yliopiston professori Kai Nordlund näyttää, mitä vuosikymmenten tutkimus kertoo tekoälyn roolista arjessa. Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula avaa työelämän murrosta ja sen vaikutuksia sekä organisaatioille että ihmisille. Turun ammattikorkeakoulun lehtori Heidi Salokangas puolestaan kysyy, onko laadun johtamisessa edessä uusi aikakausi vai jatkuuko vanha tarina uusissa muodoissa. Ohjelma täydentyy syksyn aikana.

    ”Laatupäivässä haluamme tuoda lavalle teemoja, jotka puhuttavat juuri nyt. Puhujat edustavat erilaisia näkökulmia, mutta yhdistävä tekijä on se, että jokainen tarjoaa konkreettisia oivalluksia kestävän kilpailukyvyn rakentamiseen”, kuvailee ohjelmaa Excellence Finlandin toimitusjohtaja Juha Ylä-Autio.

    Laatupäivä järjestettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa täysin virtuaalisena. Se kokosi yli 700 osallistujaa keskustelemaan laadusta, johtamisesta ja kasvusta. Tapahtuma sai osallistujilta kiitosta erityisesti ajankohtaisista puheenvuoroista ja monipuolisista näkökulmista.

    Tämän vuoden ohjelma rakentuu aiempaa rohkeammin tulevaisuusteemojen ympärille, ja tarjoaa paikan pysähtyä pohtimaan, miten laatu ohjaa päätöksiä, johtamista ja arjen valintoja.

    Varaa aika kalenteristasi ja ilmoittaudu mukaan seuraamaan suoraa lähetystä.

    Lisätiedot ja ilmoittautuminen

    Blogi on julkaistu ensimmäistä kertaa Excellence Finlandin sivustolla 24.09.2025, jossa työskentelen yhteisömanagerina ja tuottajana. Kuva otsikossa: Mikko Käkelä

  • Benchmark-ryhmien haku auki – neljä teemaa vuodelle 2026

    Benchmark-ryhmien haku auki – neljä teemaa vuodelle 2026

    Benchmark-ryhmät tarjoavat vuoden mittaisen mahdollisuuden kehittää osaamista, jakaa kokemuksia ja saada käytännön ratkaisuja arjen haasteisiin. Osallistuminen on päättävien jäsenorganisaatioiden edustajille maksutonta ja sisältyy jäsenetuihin.

    Excellence Finlandin Benchmark-ryhmät kokoavat 5–10 organisaatiota jakamaan parhaita käytäntöjä, oppimaan kollegoilta ja sparraamaan toisiaan luottamuksellisesti. Jokaisessa tapaamisessa syvennytään käytännön case-esimerkkeihin ja keskusteluihin, joita fasilitoivat kokeneet verkostokumppanimme. Näin varmistamme, että aika käytetään olennaiseen ja jokainen osallistuja saa mukaansa arjessa hyödynnettäviä oivalluksia.

    Vuoden aikana ryhmät kokoontuvat viisi kertaa. Aloitamme virtuaalisella startilla ja jatkamme neljällä lähitapaamisella. Jokainen osallistuja tuo mukanaan oman näkökulmansa ja case-esimerkkinsä, mikä tekee ryhmästä aidosti osallistavan ja käytännönläheisen oppimisympäristön.

    Vuoden 2026 ryhmien teemat ovat:

    • Vastuullisuus
    • Muutosjohtaminen
    • Laadun ja prosessien kehittäminen
    • EFQM: toiminnan kehittäminen

    Hakuvaiheessa pyydämme ilmoittamaan kaksi toivetta ryhmien suhteen. Tavoitteemme on, että jokainen organisaatio pääsee mukaan vähintään yhteen ryhmään. Ensikertalaiset ovat etusijalla, ja tarvittaessa haastattelemme hakijat ennen lopullisia valintoja. Osallistuminen on päättävien jäsenorganisaatioiden edustajille maksutonta ja kuuluu jäsenetuihin. Myös muut organisaatiot voivat hakea mukaan omakustannehintaan 2 500 € / ryhmä (+ alv). >> Tarkistaa jäsenyytenne täältä.

    Hakuaika on avoinna 16.11.2025 saakka. Uudet ryhmät muodostetaan tammikuussa 2026.

    Blogi on julkaistu ensimmäistä kertaa Excellence Finlandin Ikäsertifikaatti-sivustolla 16.10.2025, jossa työskentelen yhteisömanagerina ja tuottajana. Kuva otsikossa: Mikko Käkelä

  • Yhteisömanagerin ensimmäiset 90 päivää

    Yhteisömanagerin ensimmäiset 90 päivää

    Uuteen rooliin astuminen on vähän kuin muutto uuteen kaupunkiin. Kartta auttaa, mutta todellinen tuntuma syntyy vasta, kun tapaa ihmisiä, kuulee heidän tarinoitaan ja näkee, miten arki kulkee. Yhteisömanagerina ensimmäiset 90 päivää ovat juuri tätä: havaintojen keräämistä, luottamuksen rakentamista ja suunnan hahmottamista.

    Ensimmäinen kuukausi on parhaimmillaan hidasta kuuntelua

    Yhteisöä ei voi johtaa tuntematta sen historiaa ja jäsenten kokemuksia. Millaisia kanavia käytetään, mikä toimii ja mikä takkuaa? Kuka on se hiljainen tyyppi, joka tietää kaiken mutta ei aina saa ääntään kuuluviin? Näitä kannattaa pysähtyä kuuntelemaan, sillä ne kertovat enemmän kuin yksikään PowerPoint. Jokainen keskustelu, kahvihetki ja satunnainen kohtaaminen piirtää kartalle uusia merkintöjä. Havainnot kannattaa kirjata ylös, sillä niistä syntyy perusta kaikelle muulle.

    Itse tykkään aloittaa jäsen- ja sidosryhmäkyselyllä. Kun antaa ihmisille tilaisuuden kertoa, mikä mättää ja mitä toivotaan lisää, pääsee heti kiinni yhteisön todelliseen pulssiin. Samalla saat lyötyä kaksi kärpästä yhdellä iskulla, saat paitsi tärkeää dataa, tarjoilet myös ihmisille tärkeän kokemuksen kuulluksi tulemista. Ja sehän se on homman juju! Otetaan tosissaan selvää, missä mennään.

    Havainnoijasta suunnannäyttäjäksi

    Toisen kuukauden aikana rooli muuttuu vähitellen havainnoijasta suunnannäyttäjäksi. Tavoitteiden asettaminen ei tarkoita vain sitä, että päätetään kasvattaa osallistujamääriä, vaan sitä, että ymmärretään myös laadullisia signaaleja: syntyykö uusia aloitteita, rohkaistuvatko hiljaiset jäsenet astumaan esiin, tuntuuko porukka aidosti kuullulta? Numerot kertovat paljon, mutta ne eivät yksin riitä.

    Yhteisö on lopulta tunne, ja sen pulssia pitää seurata herkällä korvalla.

    Kolmosella kohti uutta energiaa

    Vaikka usein puhutaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen kuukauden vaiheista, todellisuudessa en itse jää odottamaan niin pitkään. Pienet kokeilut voi aloittaa heti, kun ensimmäiset havainnot on kasassa.

    Yhteisö saa energiaa siitä, että jotain tapahtuu. Testata voi vaikkapa uutta keskustelunavausta, nopeaa palautekierrosta tai kokeilua viestinnässä. Tärkeintä on näyttää, että yhteisö elää ja että yhteisömanageri ei vain kuuntele, vaan toimii.

    Jos taas huomaat astuvasi sisään tilanteeseen, jossa yhteisö on vähän jo lannistunut, silloin tarvitaan napakkaa otetta. Olen itse joskus joutunut rakentamaan aktiivisuutta lähes tyhjästä: houkuttelemaan ensin asiakkaat takaisin ja sitä kautta tuomaan jäsenet uudelleen paikalle. Se oli growth hackerin hommaa parhaimmillaan, mutta pienin voitoin syntyi lopulta uusi positiivinen kierre, joka kantoi pidemmälle kuin kukaan uskoi.

    Ensimmäiset 90 päivää ovat väistämättä sekamelskaa. Uusia nimiä, tietoa, kanavia ja toiveita satelee ku rakehia. Mutta juuri siinä on viehätys. Kun malttaa kuunnella ja pistää pienetkin kokeilut liikkeelle, alkaa huomata, miten porukka herää talviuniltaan. Ja kun liikettä syntyy, sitä ei pysäytä enää mikään.

  • Hyvin hoidettu yhteisö ei rasita aivoja

    Hyvin hoidettu yhteisö ei rasita aivoja

    Jäsenpolku on joko matka, joka tekee olon tervetulleeksi tai pakollinen esterata, jossa kompastut heti lähtöviivalla.

    Ensimmäisessä tapauksessa tiedät heti, mitä odottaa ja pääset mukaan ilman turhaa säätöä. Toisessa joudut tunnistautumaan kolmesti, hyväksymään neljä erilaista tietosuojaselostetta ja täyttämään lomakkeen, jota suunnittelija ei ole koskaan itse kokeillut.

    Se on vähän kuin menisi konserttiin ja ennen sisäänpääsyä pitäisi todistaa laulavansa nuotilleen, arvata kymmenen biisin nimet oikein ja antaa palautetta asteikolla 1–10 siitä, miten ovimiehen hymy vaikutti kokemukseen.

    Kun yhteisön käytännöt ovat raskaita, jäsen ei välttämättä edes tajua, miksi hänellä ei ole motivaatiota osallistua. Hän vain huomaa, että ajatus seuraavasta tapahtumasta tuntuu enemmän työltä kuin ilolta. Ja silloin alkaa hiljainen kato: ihmiset lakkaavat tulemasta, mutta kukaan ei kerro ääneen, että syy oli liian monimutkainen polku.

    Hyvin hoidettu yhteisö ymmärtää, että jäsenen aika ja keskittymiskyky ovat arvokkaita. Jokainen klikkaus, kysely ja ilmoittautumislomake kuluttaa pääomaa ja kun sitä kuluu liikaa, se on menetetty lopullisesti.

    Jos polku liittymisestä osallistumiseen on sujuva, jäsen palaa. Jos se tuntuu pakolliselta esteradalta, hän etsii toisen reitin ja toisen yhteisön.