Johanna Lohiluoma

Kategoria: Portfolio

  • Yhteisöjä, jotka liikuttavat ihmisiä – tutustu Johanna Lohiluomaan

    Yhteisöjä, jotka liikuttavat ihmisiä – tutustu Johanna Lohiluomaan

    Testasin pitkästä aikaa esittelyvideon tekemistä. Ei vilkkuvia strobovaloja vaan simppeli video, jossa kerron, kuka olen ja mitä teen.

    Olen yhteisömanageri, joka yhdistää strategisen ajattelun käytännön tekemiseen. Minulla on 18 vuoden kokemus viestinnästä, järjestöistä ja B2B-verkostoista. Rakennan yhteisöjä, jotka eivät vain näy ja kuulu, vaan myös liikuttavat ihmisiä toimimaan.

    Minut tunnetaan siitä, että saan asiat tapahtumaan. Että osaan kysyä oikeat kysymykset. Ja että saan ihmiset tuntemaan olonsa tervetulleiksi. 260 jäälattea vuodessa pitää koneen käynnissä ja huumorin pilkkeen silmäkulmassa.

    Olen saanut kollegoiltani kuvauksen, joka hymyilyttää joka kerta: ”Yks parhaista löydöistäni koko urani aikana.” Se kertoo minulle, että lämpö ja tulokset voivat kulkea käsi kädessä.

    Jos sinä etsit tiimiisi yhteisöjen rakentajaa, lämminhenkistä mutta napakkaa tekijää tai laita viestiä LinkedIn:ssä (kurkkaa samalla lisää suosituksia).

  • Yleisö ei jaksa arvailla: älä piilota pointtia

    Yleisö ei jaksa arvailla: älä piilota pointtia

    Jos et tiedä, mikä puheenvuoron pointti on, ei tiedä yleisökään.

    Kaikki puheenvuorot eivät ole valmiita, kun ne tulevat osaksi tapahtumaohjelmaa. Eikä niiden tarvitsekaan olla. Usein kyse on hyvistä aihioista ja ajatuksista, jotka ansaitsevat tulla kuulluiksi, mutta jotka vielä kaipaavat jotain: selkeyttä, kohdennusta tai rytmiä.

    Tässä kohtaa työni tuottajana ei ole vain huolehtia käytännöstä, vaan myös sparrata asiantuntijavieraitamme. Uskaltaa kysyä tarkentavia kysymyksiä ja muistuttaa siitä, kuka istuu yleisössä. Ei siksi, että sisältöä pitäisi muuttaa, vaan jotta se tavoittaisi paremmin ne, joille se on tarkoitettu.

    Kun ajatukset ovat selkeitä, viestikin kantaa

    Puhuja on aiheensa asiantuntija. Hän tietää kyllä, mistä puhuu. Sparrauksen tarkoituksena ei ole muokata sisältöä, vaan auttaa löytämään se ydin, joka ansaitsee tulla kuulluksi. Usein siihen riittää yhteinen hetki ja muutama hyvä kysymys:

    • Mitä kuulija saa tästä mukaansa?
    • Miksi tämä puheenvuoro on ajankohtainen juuri nyt?
    • Miten tämä liittyy kuulijan arkeen, haasteisiin tai tavoitteisiin?
    • Mikä ajatus jää elämään vielä, kun muu on jo unohtunut?

    Kun on syvällä omassa aiheessaan, kuten asiantuntijan kuuluukin olla, ulkopuolinen kuulija voi auttaa näkemään, mikä juuri tässä tilanteessa on olennaista tälle kohdeyleisölle.

    Jos siis sinulla on mahdollisuus käyttää apuna ulkopuolista sparraajaa, lämpimästi kannustan tarttumaan siihen. Ulkopuolinen näkökulma ei vie pois mitään olennaista. Päinvastoin, se voi auttaa näkemään sen kirkkaammin. Usein juuri pieni, ulkopuolelta tullut kysymys voi olla se, joka saa ajatuksen loksahtamaan paikalleen (ja jos satut törmäämään minuun ennen seuraavaa esitystäsi, hihasta saa nykäistä vaikka LinkedIn:ssä).

    Hyvä viesti osuu, koska se ymmärtää kuulijansa

    Työssäni yksi tärkeimmistä tehtävistä on pitää kirkkaana, kenelle puhutaan: ei kasvottomalle organisaatioille, vaan juuri niille ihmisille, jotka istuvat linjoilla tai salissa.

    Jokainen yleisö tuo mukanaan kontekstin: oman työnsä, painopisteensä ja ajankohtaiset paineensa. Kun tämä jätetään huomiotta, puheenvuoro jää ilmaan, vaikka aihe olisi kuinka kiinnostava. Siksi kohderyhmä ei ole vain suunnittelun sivuhuomio, vaan se määrittää, mitä kannattaa sanoa ja miten.

    Vaikuttavinkaan sisältö ei tavoita, jos yleisö jää etäiseksi. Kun ymmärtää, keille puhuu, tietää myös, miten puhua. Et puhu kaikille, vaan niille, joilla on syy kuunnella.

    Vaikuttavat puheenvuorot saavat pysähtymään

    Olen nähnyt sen monta kertaa: vahva, mieleen jäävä puheenvuoro syntyy usein vasta, kun pysähdytään hetkeksi yhdessä. Harvoin kyse on isoista muutoksista. Usein riittää pieni tarkennus näkökulmaan, yhden mutkan suoristaminen tai se, että uskalletaan jättää jotakin pois. Ja useimmiten juuri sitä viimeistä.

    Ajattelen, että puheenvuoro ei ole vain yksi erillinen ohjelmanumero muiden joukossa. Se on pala isompaa kokonaisuutta. Kun se istuu kohdalleen, koko rakenne vahvistuu. Mutta jos ei, tärkeäkin viesti voi jäädä ilman vastakaikua.

    Lukuvinkit: Miten tunnistaa passiivinen mutta tärkeä yhteisön jäsen? & Kun asiantuntija ei halua esiintyä – viestijän keinot kulissien takaa

  • Kenelle tämä puheenvuoro on oikeasti tarkoitettu?

    Kenelle tämä puheenvuoro on oikeasti tarkoitettu?

    Oletko koskaan istunut tapahtumassa, jossa puhuja puhuu jostain, mutta ei sinulle? Aiheet saattavat olla kiinnostavia, mutta jokin ei osu. Sanat eivät pysähdy. Yleisö nyökyttelee kohteliaasti, mutta katseet lipsuvat puhelimiin.

    Usein syy ei ole puhujassa eikä sisällössä. Syy on siinä, että kohderyhmä on unohtunut tai hukassa.

    Liian moni puheenvuoro jää hyvästä sisällöstään huolimatta vaille vaikutusta. Syy on monesti siinä, ettei kukaan ole pysähtynyt kysymään, kuka puheenvuoron oikeasti kuulee. Kun ohjelma suunnitellaan kohderyhmää kohti, se ei vain osu, se jää mieleen.

    “Yleisölle” ei voi puhua

    Kun alan suunnitella tapahtuman ohjelmaa, en kysy ensin: mistä haluamme puhua? Kysyn: Kuka tulee paikalle ja mitä hän toivoo vievänsä mukanaan?

    Jos yleisössä on toimitusjohtajia, ei riitä, että aihe “kiinnostaa kaikkia”. Pitää tietää, mikä heidän työssään on nyt vaikeaa. Mitä on heidän pöydällään juuri nyt? Mikä saa pysähtymään tai nyökkäämään hiljaa?

    Usein puheenvuoroissa puhutaan siitä, mikä on meille tärkeää organisaationa. Mutta entä se toinen puoli: osallistuja? Hänen työroolinsa, näkökulmansa, arjen realiteettinsa?

    Jos sitä ei tunneta, ohjelmasta tulee helposti kokoelma puheenvuoroja, jotka jäävät vaille vastaanottajaa. Ne voivat olla asiallisia, hyvin valmisteltuja ja täynnä tietoa, mutta jos ne eivät resonoi, ne eivät myöskään jää mieleen.

    Kohdennus tarkoittaa kunnianhimoa

    Kun sanotaan, että puheenvuoro on “kaikille sopiva”, se kuulostaa hähmäiseltä. Tapahtumissa se usein tarkoittaa, että on vedetty varman päälle, hiottu kulmat pois ja näkökulma on pyöreäksi puleerattu.

    Kohderyhmän määrittely on palvelua paitsi puhujalle myös osallistujalle. Se on lupaus siitä, että tämä puheenvuoro ei ole sattumaa, vaan tehty harkitusti juuri sinulle, juuri tähän tilanteeseen.

    Tuottajana en kysy: mikä aihe olisi kiinnostava? Kysyn: kenelle tämä puheenvuoro on merkityksellinen?
    • Jos aihe on sama kaikille, näkökulma ei voi olla.
    • Jos tavoitteena on vaikuttavuus, on uskallettava rajoittaa.
    • Jos halutaan, että jokin jää mieleen, on puhuttava tavalla, joka saa pysähtymään.

    Tämä vaatii työtä. Joskus myös sitä, että sanon: “tämä puheenvuoro ei ole meille”. Jokainen tapahtuma ei ole jokaiselle, eikä kaikkien tarvitse puhua kaikille.

    Se hetki, kun yleisö kuuntelee hiljaa, ei johdu aina pelkästään esiintyjän karismasta. Se johtuu siitä, että yleisö myös tunnistaa, että tämä on minua varten. Tämä on minulle.

    Jos ohjelma ei vastaa tähän kokemukseen, koko tapahtuman vaikuttavuus jää ohueksi vaikka tekniikka toimisi ja tilaisuus menisi muuten hyvin. Siksi tuottajan tärkein kysymys on kenelle tämä puheenvuoro on oikeasti tarkoitettu?

    Lukuvinkki: Unohda massat, keskity merkitykseen & Mitä tehdä, kun yhteisö hiljenee?

  • Älä rekrytoi kuin olisi 1999

    Älä rekrytoi kuin olisi 1999

    2000-luvun alussa puhuttiin vielä uraputkista. Katsottiin koulutus, työhistoria ja tittelit, ja jos kaikki täsmäsivät odotuksiin, palkattiin. Työurat olivat suoraviivaisia: valmistuminen → ensimmäinen työpaikka → nousu uratikkaita pitkin. Ei sivupolkuja, ei alanvaihtoja, ei joustavia järjestelyjä.

    Vaikka emme halua, että rekrytointi tuntuu siltä kuin olisi vuosi 1999, Prince osui sanoituksillaan yllättävän ajankohtaiseen tunnelmaan – tuomiopäivää odotellessa:

    “The sky was all purple
    There were people runnin’ everywhere.”

    Rekrytointi tuntuu jääneen ajassa jumiin. Samat vanhat vaatimukset, samat jäykät prosessit, sama tapa arvottaa ihmisiä menneiden meriittien eikä tulevaisuuden potentiaalin perusteella. Väitän, että monesta rekrytoinnista uupuu visio.

    Työurat eivät ole suoria viivoja. Ovatko ne koskaan olleetkaan? Ne ovat uudelleenkäynnistyksiä, suunnanmuutoksia, alanvaihtoja, oppimisen ja kasvun hetkiä. Silti yhä haemme täydellistä kandidaattia, vaikka sellaista ei ole koskaan ollutkaan.

    Nykytyöelämä on nopeaa, monimuotoista ja ennakoimatonta. Se vaatii ajattelua, joka on vähemmän “Kerro viiden vuoden suunnitelmasi” ja enemmän “Miten toimit, kun maailma muuttuu yllättäen?”.

    Tärkeämpää kuin täydellinen ansioluettelo on ihmisen kyky oppia, sopeutua ja tuoda uusia näkökulmia.

    Miten rekrytoida kuin olisi 2025

    Yritykset rakastavat puhua joustavuudesta ja elinikäisestä oppimisesta. Mutta kun on aika rekrytoida, haetaan usein samanlaisia profiileja, samoilla taustoilla ja samanlaisilla urapoluilla. Jos yritys haluaa oikeasti olla ketterä, se näkyy myös siinä, keitä se palkkaa ja millä perusteilla.

    Puhumme paljon työntekijäkokemuksesta ja työnantajamielikuvasta, mutta moni rekrytointiprosessi on edelleen jäykkä, hidas ja perustuu vanhanaikaisiin kriteereihin.

    Kun työelämä muuttuu, rekrytoinnin on muututtava sen mukana. Se ei saa olla armoton eliminointipeli vaan mahdollisuus kohdata ihmisiä, joilla on jotain uutta annettavaa – ei siksi, että heidän urapolkunsa on täydellinen, vaan siksi, että heillä on kyky kasvaa ja kehittää organisaatiota mukanaan.

    Aika on muuttunut. Työurat ovat muuttuneet. Joten jos vielä rekrytoit kuin olisi 1999, on aika päivittää soittolistaa.

    Alkuperäinen julkaisu: Ikäsertifikaatti -sivusto, 13.5.2025. Ikäsertifikaatti on
    yksi ratkaisu tasa-arvoisem­man työelämän rakenta­­miseksi    .

  • Excellence Finlandin jäsenet tyytyväisempiä kuin koskaan

    Excellence Finlandin jäsenet tyytyväisempiä kuin koskaan

    Vuosi 2024 oli Excellence Finlandille uudistusten ja kehittämisen vuosi. Lähdimme kirkastamaan palveluvalikoimaamme, sujuvoittamaan toimintatapojamme ja uudistamaan tapahtumaformaattejamme. Näin pystymme tarjoamaan jäsenillemme entistä enemmän arvoa ja ajassa kiinni olevia ratkaisuja. Tehdyt muutokset jo todella näkyvät ja tuntuvat jäsenistössämme.

    Tuoreen jäsenkyselyn tulokset osoittavat, että olemme onnistuneet viemään yhdistystä juuri siihen suuntaan, mihin strategiassamme olemme tähdänneet. Jäsenten tyytyväisyys on noussut useilla osa-alueilla merkittävästi edellisvuoteen verrattuna.

    • 78 % jäsenistä on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä palveluihimme (+18 % vuoden takaiseen)
    • 83 % kertoo olevansa tyytyväisiä jäsenviestintään (+34 %)
    • 76 % osallistuu tapahtumiimme useamman kerran vuodessa (+45 %)
    • 89 % kokee saavansa ammatillista hyötyä yhteisöstä (uusi mittari, ei vertailudataa)

    Erityisen ilahduttavaa on huomata, että uudistettu tapa toimia on parantanut jäsentemme kokemusta. Yhteisöllisyyden tunne, ajan hermolla olevat teemat ja kirkastettu palveluvalikoima ovat tehneet meistä entistä merkityksellisemmän kumppanin verkostomme jäsenillemme.

    Tapahtumien osallistujamäärät kasvoivat peräti 99 % edellisvuoteen verrattuna. Uudistetut tapahtumaformaatit ja laajennetut teemat vastaavat jäsentemme tarpeisiin ja toiveisiin. Olemme iloisia, että pystymme rakentamaan tilaisuuksia, joissa opitaan, verkostoidutaan ja viedään opit myös käytäntöön.

    Vuoden 2024 aikana olemme myös systematisoineet palautteen keräämistä, jotta pystymme jatkossakin kehittämään palveluitamme tiedon avulla. Näiden toimien ansiosta yhteisöjäsentemme pitovoima on vahvistunut. Olemme hyvällä polulla kohti tavoitteitamme sekä laadun että kasvun näkökulmasta. Olemme verkosto, jossa jäsenemme voivat oppia toisiltaan.

    Jäsenpalautteesta tekoihin

    Jäsenpalautteen merkitys näkyy vahvasti siinä, mitä teemme tänä vuonna. Emme rakenna toimintaamme tyhjiössä, vaan kuuntelemme, mitä sinä ja muut jäsenet toivotte sekä tarvitsette. Siksi vuoden 2025 kalenterista löytyy sekä ajankohtaisia koulutuksia että maksuttomia tapahtumia, joissa pääset syventämään osaamistasi ja löytämään ratkaisuja omiin arjen haasteisiin. Tämä yhteisö elää siitä, että sen jäsenet osallistuvat ja vaikuttavat.

    Tämä vuosi tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia ja tekemistä. Yksi asia kuitenkin pysyy. Excellence Finland on edelleen yhteisö, jossa sinä ja organisaatiosi vahvistatte kilpailukykyänne käytännönläheisesti ja tuloksellisesti. Kiitos, että olet mukana matkassamme.

    Aiempi julkaisu: Excellence Finlandin uutisissa 7.5.2025, jossa työskentelen yhteisömanagerina ja tuottajana.