Zero-click content on sisältöä, jonka voi kuluttaa heti siinä kanavassa, missä siihen törmää. Klikkausta ei tarvita. Sosiaalisen median algoritmit ovat jo pitkään suosineet tätä: linkit jäävät piiloon ja näkyvyyden saa se, mikä pysyy alustalla. Nyt sama logiikka näkyy myös Googlen ja tekoälyjen tarjoamissa vastauksissa. Tieto tulee suoraan ruudulle, eikä verkkosivulle ole välttämätöntä mennä.

Muutos näkyy jo luvuissa. Bainin tutkimuksen mukaan kahdeksan kymmenestä kuluttajasta luottaa zero-click -vastauksiin ainakin osassa hakujaan. Tämä on vähentänyt verkkosivujen orgaanista liikennettä arviolta 15–25 % (Bain & Company). Uutismediat kokevat ilmiön kaikkein voimakkaimmin: Googlen AI Overviews nosti zero-click -hakujen osuutta 56 %:sta 69 %:iin, ja uutisten kuukausittainen liikenne putosi 2,3 miljardista alle 1,7 miljardiin (New York Post).

Brändille tämä tarkoittaa uutta asetelmaa. Verkkosivu ei ole enää sisällön lopullinen määränpää, vaan yksi pysähdyspaikka muiden joukossa. Sisällön on toimittava itsenäisesti siinä kanavassa, johon se julkaistaan. Se ei voi olla pelkkä houkutin klikkaukselle, vaan sen on kannettava viesti alusta loppuun.

Mittaaminen muuttuu

Klikit ja liikenne eivät enää yksin riitä kertomaan, kuinka laajasti viesti tavoittaa yleisön. Tätä on alettu kutsua Great Decouplingiksi. Termi on lainattu taloustieteestä, jossa sillä viitattiin tuottavuuden ja palkkojen eriytymiseen. Digimarkkinoinnissa se kuvaa samaa logiikkaa: näkyvyys voi kasvaa, mutta klikkaukset eivät enää seuraa mukana (Ahrefs). Liikenteen seuraaminen kokonaisuutena menettää merkitystään, ja huomio kannattaa siirtää sen laatuun: millaisia kohderyhmiä tavoitetaan, miten eri kanavien tuoma liikenne käyttäytyy ja mitä mikrokonversioita syntyy.

Sisällöntuotanto siirtyy siis entistä enemmän muokkaamiseen ja toistamiseen. Yksi viesti on osattava pukea moneen eri muotoon ja julkaista useissa kanavissa, jotta se löytyy myös silloin, kun tekoäly typistää kaiken pariin lauseeseen. Tämä ei tarkoita määrän paisuttamista, vaan viestin pitämistä joustavana eri ympäristöissä.

Sisällöntuotanto siirtyy entistä enemmän muokkaamiseen ja toistamiseen

Yksi viesti on osattava pukea moneen eri muotoon ja julkaista useissa kanavissa, jotta se löytyy myös silloin, kun tekoäly typistää kaiken pariin lauseeseen. Tämä ei tarkoita määrän paisuttamista, vaan viestin pitämistä joustavana eri ympäristöissä. Käytännön esimerkkejä tästä ovat videot, jotka toimivat jo itsessään ilman klikkiä, sekä LinkedInin document ad -mainokset, joissa sisältö kulutetaan suoraan syötteessä. Myös yksinkertaiset kuvamainokset tai infograafit rakentavat muistijälkeä ilman, että käyttäjä poistuu alustalta.

Kaikki kanavat eivät kuitenkaan toimi zero-click -logiikalla. Sähköposti ja tapahtumat perustuvat yhä siihen, että ihminen ohjataan eteenpäin lukemaan, ilmoittautumaan tai täyttämään lomakkeen. Siksi sisältö saattaa jatkossa jakautua kahteen koriin: ensisijaisiin kanaviin, joissa viesti rakennetaan zero-click -ajattelulla sekä toissijaisiin, joissa riittää, että sisältö on läsnä ja löydettävissä. Samalla nousee esiin myös uusi osa-alue, AI-optimointi (Generative Engine Optimization, GEO), jonka avulla varmistetaan, että brändi löytyy tekoälyjen tuottamista yhteenvedoista ja mainitaan niissä oikeassa yhteydessä.

Kyse ei lopulta ole vain klikkien katoamisesta. Tärkeämpää on se, kenen sisältö tunnistetaan luotettavaksi ja arvokkaaksi silloinkin, kun se päätyy hakukoneiden ja tekoälyjen tarjoamiin tiivistelmiin.